keskiviikko 31. elokuuta 2016

Ei pelkkää kiiltokuva elämää

En ole täällä blogissa paljoakaan Chainan negatiivisuuksista valitellut, eikä niitä todellisuudessa ole kovin ollutkaan. Haluan pitää blogin rehellisenä, ja tämän takia koenkin tärkeäksi kirjoittaa silloin kun ongelmia syntyy, ei vain meidän parhaista hetkistä. Pari viikkoa sitten kirjoitin siitä kuinka ratsastus oli parempi vain lopettaa, niin hankala ja jännittynyt Chaina oli. Sen jälkeen samanlaisia rajojen testaamisia, tai mitä nämä nyt ovatkaan, tilanteita on tullut muttei läheskään yhtä voimakkaana. Epäilen tämän johtuvan siitä, että olen nyt itse mennyt tasaisella ilman apuohjia jolloin tamma pääsee kokeilemaan rajojaan eritavoin kuin ennen.

Kaikki kuvat Ainosta, kuvaaja Minttu Koponen aaveen.net


Aluksihan Chaina oli todella vaikea edestä, käytimme piuhoja laskemaan sen niskaa sillä se kulki juuri samalla tavoin kun nyt alkuun. Tämän jälkeen siirryimme grameeneihin normaalitavoin, ja sieltä siirsimme ne sivuille. Näin olen ratsastanut tasaisella kunnolla lähes elokuuhun asti, jolloin Chainalla ei ole ollut muuta vaihtoehtoa kuin kulkea oikein päin. Alkuun gramaanien poistuttua ei ollutkaan ongelmia ja hevonen toimi lähes yhtä hyvin kuin niiden kanssa, ainoastaan haastavammissa tehtävissä pakka lähti hieman leviämään käsiin. Nyt kun en ole käyttänyt niitä kuin koulutunneilla ja vuokraajan kanssa, epäilen että testaaminen johtuu siitä.




Tämä pohjustuksesi tämän päivän valmennukseen ja videoon. Jätinkin videoon tarkoituksella alkuun nämä mainitsemani ongelma asiat jolloin näette mistä on kyse. Chaina ei ole hevonen jolta ottaa ohjat vain käteen ja hevonen on valmis. Sitä pitää hetken aikaa työstää kunnolla ja saada rentoutumaan ennen kuin voi ajatella siirtymisiä, muuten se vain jännittyy ja lähtee pakenemaa tilannetta protestoiden. Se vaatii tuolloin rauhallista pehmittelyä, ja usein selvästi johtavat ohjasotteet auttavat tässä paljon, jalasta se lähtee helposti vain ylöspäin eikä eteen. Videolta onkin nähtävissä että hetken päästä Chaina antaa periksi, eikä tätä ongelmaa ole enää tunnin aikana. Nuo muutamat hankalat kierrokset tuntuvat selkään todella pitkiltä, sillä hevonen on jännityneempi kuin viulunkieli ja itsestä tuntuu ettei siihen voi vaikuttaa millään tavoin.




Valmennuksesta minulla ei ole oikeastaan muuta sanottavaa tällä kertaa, videolta näkee hyvin miltä meno näytti. Alun jälkeen Chaina olikin todella mukava, ja muistaessani työstää sitä jatkuvasti pysyi se mukavan pehmeänä ja rentona edestä. Viimeisessä pätkässä näkyy ettei hevonen ole kovin rento, tämä johtuu juuri siitä että otin ohjat nopeasti tuntumalle ilman valmisteluja ja tuloksena on heti jännittyneempi hevonen, tosin heti puomien jälkeen sen sai työstettyä rennoksi sillä alkutunti oli hyvänä pohjana jo alla. Kuten videossa näkyy, hetkittäin Chaina painuu liian syvään muotoon alas, mutta tämän pitäisi korjaantua kun voimaa saadaan lisää. Tamman kanssa on aina todella mukava työskennellä puomeilla, se osaa ne hyvin ja on varovainen jaloistaan. Tärkeintä on kuitenkin, että vaikka alkuun meillä olisi haasteita löytää rentous toimintaan, löytyy se hetken päästä ja sekä kuski että hevonen voivat lopettaa tyytyväisinä.

maanantai 29. elokuuta 2016

Uusi ulkoasu ja kuulumisia

Kuten blogissa on selvästi nähtävissä, sain vihdoin tilattua sille ulkoasun joka on tehty "hieman" paremmin kuin edellinen. Olen lähes onneton tietokoneiden kanssa, mikä oli nähtävissä myös viime ulkoasusta. Nyt sain tilattua Idalta Graphiques GW:ltä kokonaan päivitetyn sivun, ja ainakin itse tykkään kovasti. Tarpeeksi yksinkertaista ja pirteää, muttei kuitenkaan liian räikeää omaan silmään. Lisäksi hinta oli todella kohtuullinen, en voi kuin suositella.

Nyt ihan tavallisiin arjen kuulumisiin, niitä ei olekaan ollut täällä hetkeen. Ensi viikolla minulla jatkuvat taas opiskelut, kandi seminaari alkaa nyt 5.9, ja muut opinnot siitä viikon päähän. Tässä kohtaa sitä miettii taas kuinka tulee kerkeämään ja ehtiä tehdä kaiken kuten nyt, mutta kokemuksesta tiedän että arki asettuu nopeasti aloilleen. Lisäksi tuntimäärä on hieman pienempi kuin kesällä, jotta kerkeän panostaa kandiin. Lisäksi muutto lähestyy, ensikuun alussa pitäisi remontin olla valmis kylpyhuoneen osalta jolloin sisään pääsee. Hinku olisi jo kova päästää sisustamaan, mutta onneksi aika menee nopeasti ja muutto aivan kohta.

Kuvat satunnaisia kännykkä otoksia viime viikoilta

Ponin uusi loimi edellisen mentyä rikki. Väri ei ihan mieleinen, mutta haluisin Horsewarea ja tuo oli ainoa mitä oli jäljellä. Kokokin olisi voinut olla yhden isompi, mutta näillä mennään
Chainalla oli viikonloppuna hieronta, positiivista oli ettei takapolvissa ollut mitään jumeja sillä aiemmin isoimmat ongelmat ovat olleet siellä. Nyt lihasta sinne on tullut selvästi enemmän, mikä auttaa tukemaan polvien liiketta. Lihasta pitäisi saada vieläkin lisää, mutta suunta kesän aikana on ollut aivan oikea. Erityisesti viimeisen kahden kuukauden aikana muutosta on tapahtunut todella paljon ja voimaa tullut lisää. Peppulihakset olivat aavistuksen jumissa, merkki siitä että Chaina on käyttänyt itseään hypätessää ja ponnistanut takaa. Selässä eikä jaloissa ollut mitään sanomista, ne saivat kehuja hyvästä kunnosta. Niska oli hieman jumissa, mutta lavat selvästi eniten. Niihin pitäisikin ruveta saamaan seuraavaksi lihasta hierojan mukaan. Chaina kuitenkin aukesi todella hyvin, ja se hoidettiin lavoista vielä laserilla joka pääsee syvemmälle jotta kaikki paikat saatiin auki.

Chaina on viime viikon saanut olla hieman kevyemmällä, ja saikin hieronnan lisäksi vielä toisen vapaapäivän. Alkuviikosta mennään vielä tasaisella ja käydään kouluvalmennuksessa, loppuviikosta onkin Mikon valmennus ja kisat. Mikko on nyt vain yhtenä päivänä, sillä olen torstaina töissä illan ja muuten viikosta olisi tullut liian rankka Chainalle. Tamma on tällä hetkellä oikein tyytyväinen ja onnellinen pienessä laumassaan, siinä on hänen lisäksi aiempi tarhakaveri Lulu 3v ja Lara 5v. Tammat tulevat todella hyvin toimeen, syödään yhtä aikaa ja kummatkin tulevat portille vastaan odottamaan Chainaa kun näkevät sen.

Mielipiteitä ulkoasusta ja bannerista?



Pitkällisen suostuttelun jälkeen sain poikaystävänkin Chainan selkään. Battron selkään en viitsinyt lähteä edes suostuttelemaan, sillä siihen en luottanut samalla tavalla kuin Chainan rauhalliseen luonteeseen.

perjantai 26. elokuuta 2016

Tara, hevonen joka opetti mitä hevosen omistaminen on

Taran muisteleminen alkoi siitä kun juttelimme kengittäjäni kanssa kuinka nuori olin kun Taran hankimme. Tai enhän ollut todellisuudessa niin nuori, 16- vuotias, mutta tuosta on jo aikaa. Enemmän puhetta olikin siitä kuinka paljon tuosta hetkestä on jo aikaa, vaikka sen muistaa niin hyvin. Onhan tuota samaa kengittäjääkin tullut käytettyä siitä asti, varsin pitkä kengityssuhde meilläkin takana jo. 


Ensimmäisiä metrin luokkia
Juniorimeeting


Tarahan, oikealta nimeltään Tarantanella, oli ensin minulla vuokralla. Diili oli hyvä, pääsin valmentautumaan esteillä ja koulussa hevosella, sekä myös kisaaminen onnistui. Emme olleet puhuneet edes hevosen hankinnasta, sillä Tara oli tuohon tilanteeseen juuri sopiva. Muistan kuitenkin kuin eilisen päivän, jolloin joulukuussa 2007 sen silloinen omistaja soitti ja kysyi haluisimmeko ostaa sen. Hän oli ostamassa nuorta hevosta itselleen jolloin Tarasta oli pakko luopua. Äitini oli tuolloin pikkusiskon luisteluleirillä Vierumäellä, ja soitin hänelle into piukena että Tara on myynnissä, ja voimmeko me ostaa sen. Tietyllä tavalla odotin kieltävää vastausta vaikka samalla oli toive siitä että kaikki voisi onnistua, ja jokaisen heppatytön unelma käydä toteen. Ja niin joulukuun loppu puolella hevosen käytyä ostotarkastuksessa pieni tamma siirtyi omistukseemme. Hevosen kannalta mikään ei muuttunut, jatkoimme samalla tallipaikalla ja entinen vuokraaja jatkoi liikuttamista, ainoastaan entisen omistajan sijasta tallinomistaja läpiratsasti sitä kerta viikkoon. 

Viimeinen estetunti ennenkuin irtopala rupesi vaivaamaan

Ensimmäiset kisat oman hevosen kanssa
Tara oli alunperin tullut Suomeen viisi vuotiaana Virosta, tarkoituksena tehdä siitä ratsastuskoulu hevonen, mutta siihen se ei sopinut ollenkaan. Sitä oli kohdeltu huonosti, se pelkäsi etenkin vieraita miehiä, selässä olevaa rapinaa, päähän koskemista ja milloin mitäkin. Taran bravuuri oli ettei se antanut tarhasta ja laitumelta kiinni, juoksi vain karkuun eikä tullut kosketusetäisyyydelle. Alkuun olin aivan pulassa sen kanssa, se ei tullut millään herkuilla, ei sillä että kaverit vietiin pois (eikä se keskellä päivää olisi ollut edes aina mahdollista), ei juoksemisella eikä muidenkaan hakemana. Lopulta ainoa tapa jolla sen sai aina kiinni, oli ylimääräisellä langalla nurkkaan laittaminen; näin hevosen sai kiinni alle viidessä minuutissa ilman ylimääräistä juoksuttamista tarhassa. Tara oppikin tämän nopeasti, kun se näki lankanipun kädessä se antoi kiinni, mutta heti lankojen unohtuessa ei ollut toivettakaan saada hevosta sisään. 



Jos jokin kuva kertoo hevosesta niin tämä, muiden takana piilossa ettei tarvitse tulla kiinni
Luonteeltaan se oli kuitenkin maailman kiltein, ratsastaessa ei antanut mitään ilmaiseksi mutta hypätessä hyppäsi kaiken. Juuri sellainen kuin ensimmäisen hevosen kuuluukin olla. Pääsin tekemään sen kanssa kaikkea mahdollista, junnumeetingissä se toimi maastoesteillä vetohevosena, ja sen kanssa pystyi kisaamaan helppoja koulu- ja esteluokkia. Pääsin sen kanssa kehittymään tasaisella valtavasti ratsastuskouluun verrattuna, vaikka koulukisoista ei ikinä menestystä tullutkaan. Esteillä puolestaan pystyin kisaamaan metriin asti, usein yhdellä tai kahdella puomilla. Potentiaalia sillä ei ollut kumpaakaan lajiin kummoisesti, mutta se hyppäsi sydämellään. Sitä ei haitannut vaikka se sai puomeja jaloilleen ja usein puomeja tulikin alas, mutta pysähtyminen ei ollut sille mahdollisuus. 




Koko elämänsä siihen asti kunnes irtopala rupesi vaivaamaan sitä se oli ollut täysin terve. Irtopala oli nähty jo ostotarkastuksessa, mutta ennuste siitä oli hyvä. Kuitenkin huhtikuussa 2009 Tara oli eräänä päivänä täysin kolmijalkainen. Vikaa etsittiin useammalta klinikalta, kunnes kesäkuussa Tupamäki löysi irtopalan uudestaan, huomasi sen liikkuneen ja aiheuttavan jatkuvaa kipua. Vaihtoehtoina oli leikata jalka, mutta ennuste ei ollut hyvä, mitään ei pystynyt lupaamaan ja paraneminenkin oli epävarmaa. Lopulta kesäkuussa, minun ollessa jo Ruotsissa Satu Liukkosella töissä, pääsi tämä pieni lihava musta tamma ikiuneen. Tarassa ei ollut laatua nimeksikään, mutta sen luonne oli kultaakin arvokkaampi. Opin siltä valtavasti siitä mitä hevonen omistaminen on, mitä kaikkea se vaatii mutta samalla myös antaa. 

Viimeisiä päiviä. Tara oli lihavampi kuin koskaan, huhtikuusta asti se oli vain seissyt ja syönyt, toki päivittäin sitä kävin hoitamassa ja harjailemassa
Viimeiset kuvat


keskiviikko 24. elokuuta 2016

Puomeilla jumppailua ja kääntämistä

Tiistaina Chainalla oli vuorossa puomitunti ja teemana oli erilaiset kääntämis- ja jumppatehtävät. Aloitimme keskellä pitkääsivua olevalla yksittäisellä puomilla jonka jälkeen oli siirtyminen käyntiin, etuosakäännös ja puomi takaisin. Ideana oli tulla pientä laukkaa hyvällä askeleella ja Chainalta se onnistui hyvin. Tähän yhdistettiin toisella sivulla oleva kavaletti "sarja", ensimmäiseen väliin kolme askelta ja jälkimmäiseen yksi. Ensimmäisellä kerralla otin jälkimmäisessä välissä liikaa kiinni ja väli jäi pitkäksi jolloin askeleita tuli puolitoista, mutta tämän jälkeen rytmi rupesi löytymään paremmin. Kolme askelta oli alkuun varsinkin selvästi pitäen, sillä väli oli kohtuun lyhyt, mutta Chaina kokoaa sen verran helposti itseään ettei se ollut sille ongelma.

Kaikki kuvat sunnuntailta Ainosta. Kuvat: Veera Kopakkala



Erittäin positiivista oli että Chainalla oli useimmiten kavaletin jälkeen myötälaukassa, ja laukat olivat jälleen entistä parempia. Välillä sarjalla askel meinasi jäädä hieman lyhyeksi tai pitkäksi, mutta poni suoritti silti tehtävät hyvin joka kerta eikä tämä rikkonut rytmiä. Erityisesti alkutunnista oli nähtävissä protestointia edestä jos Chaina ei olisi halunnut ottaa pidätteitä vastaan kunnolla, mutta nekin vähenivät tunnin aikana.

Suorien sujuessa hyvin lisäsimme tehtävään erilaisia kaarteita, ja välien ollessa ahtaita piti hevosen olla hyvin pohkeen ja ohjan välissä jotta kerkesi kääntämään seuraavalle. Chainan tultua Suomeen treenasimme hieman samanlaisia tehtäviä vähän helpompina ja silloin ne tuntuivat todella vaikeilta, tuli muutama ohi meno tai ihmeellisiä paikkoja kun hevonen ei ollut yhtä hyvin hallinnassa. Nyt ei tarvinnut oikeastaan miettiä minkään mutkan tai käännöksen kanssa saanko sitä käännettyä, ja tehtävät onnistuivatkin hyvin. Suurin haaste oli oikeassa laukassa tiukimmassa täyskaarrossa, jossa alkuun tuli muutamia raviaskeleita tai ristilaukkoja. Rytmi pysyi kuitenkin jatkuvasti hyvänä, ja Chaina sai kehuja siitä kuinka hyvin se tehtävät suorittaa ristilaukasta huolimatta.





Tulimme kaarretta vielä useamman kerran, ohjeena oli istua hieman "takakenossa" jolloin tuen Chainaa koko ajan istunnalla, sen sijaan että olen useasti helposti hieman ilmassa jalustimilla jolloin en tue sitä lähes ollenkaan. Tämä toimikin hyvin, ja viimeiset kerran poni suoritti hyvässä rennossa myötälaukassa koko kaarteen ilman mitään ongelmia. Itsestä tuntui todella vaikealta olla niin takana satulassa, ja kuten videolta näkee ei kyseessä ole tosiaan mikään hillitön takakeno. Olen huomannut sen itsekin, että mitä enemmän jään ilmaan satulasta sitä enemmän laukan laatu siitä kärsii. Vaikka kuinka pyrin istumaan syvällä satulassa, jää se kuitenkin helposti juuri kaarteissa tekemättä mikä kostautuu sitten ristilaukkoina. Tälläiset tehtävät tekevät Chainalle ja kuskille todella hyvää, hieman vaihtelua pelkkään tasaisella menoon mutta eivät kuitenkaan rasita samalla tavoin kuin hyppääminen. Itselle tämä on lisäksi hyvää silmän treenaamista paikkojen kanssa ja Chainalle hyvää jumppaa pieninä innareina ja kääntymisinä.


maanantai 22. elokuuta 2016

Aino 21.8 Voitto ja huonoin tulos tähän asti

Sunnuntaina oli Ainossa jälleen kisat, luokkina nyt 100cm ja 110cm. Sää oli pitkästä aikaa hyvä kisoissa, ja olikin ihanaa ettei koko päivää taarvinnut olla sadetakki päällä märkänä ulkona odottelemassa omaa vuoroaan. Päätin kokeilla verryttelyä nyt eri tavoin kuin aiemmissa kisoissa, sillä ongelma on ollut että Chaina on ollut pohkeen takana ensimmäisen radan ajan. En vaatinut siltä minkäänlaista muotoa ja annoin sen liikkua juuri siin muodossa kuin se itse halusi, alkuun siis hyvinkin ylhäällä pää kohti taivasta. Keskityin vain siihen että se liikkui hyvin eteenpäin ja minulla oli tuki vastassa jota vasten tulla. Tämä selvästi sopi tammalle paremmin, se oli paljon enemmän menossa eteenpäin ja oli selvästi tyytyväisen oloinen. Näin vastalaukat jäivät huomattavasti vähemmälle ja hypyissä ajatus oli eteen jolloin paikat löytyivät paremmin. Turha siis ahdistaa Chainaa vaatimalla kunnollista peräänantoa, sillä se selvästi jännittyy siitä kisoissa ja jää pohkeen taakse paljon helpommin.

            Kaikki kuvat ovat valitettavasti nyt videokaappauksia, sillä en ole vielä saanut kuvaajilta kuvia



Radan sain alotettua hyvässä rytmissä ja ensimmäiselle esteelle tuli hyvä hyppy. Seurava kaarre sujui nyt myös myötälaukassa ilman mitään ongelmia ja paikka löytyi hyvin, josta pääsimme jatkamaan sujuvasti pitkällä kaarevalla linjalla olevalle okserille hyvällä laukalla. Seuraava linja oli lyhyt kuuden, tai reipas viiden väli jossa hieman liian myöhään tajusin pidättää jolloin olimme jälkimmäisellä okserilla hieman juuressa. Tämän jälkeen minulle tuli ensimmäistä kertaa hyvin pitkään aikaa hetkellinen unohdus radalla siitä missä seuraava este on. Kuten videolta näkee katson jo vasemmalle onko siellä oikeaa numeroa, kun en sitä nähnyt käänsin onneksi oikealle jonka jälkeen rata taas palautui mieleeni. Tämäkin kaarre sujui myötälaukassa ja paikka löytyi hyvin. Seuraavassa kaarteessa tuli hetki ristilaukka, mutta sen sain korjattua ajoissa ennen seuraavaa pystyä. Viimeisen kaarteen sarjalle olisin voinut ratsatsaa hieman pidemmälläkin tiellä, mutta sarja sujui hyvin ja pääsimme uusintaan.




Laitoin Chainaan hieman enemmän vauhtia, mikä näkyi heti rikkona ristilaukalle. Matka oli pitkä, jolloin laukan oli pakko olla etenevä jotta aikaa ei tulisi liikaa. Hyppy oli hyvä ja sain käännettyä suunnittelemani tien linjalle jonka perään tuli sarja. Paikka oli hieman kaukana, ja menetin hypyssä tasapainoni sekä lensin etukaaren eteen. Kerkesin kuitenkin kerätä itseni ennen sarjaa, ja vaikk olimme hieman kaukana olin varma paikasta jolloin hypyt olivat hyviä. Myös seuraavalle sain käännettyä niin tiukasti kuin halusin, ja tunsin selkään kuinka Chaina oli aivan menossa. Tämän jälkeen se olisi kääntynyt jo aiemmin kuin minä viimeiselle pystylle, mutta tein kuitenkin suunnittelemani tien ja myös viimeiselle esteelle tuli hyvä paikka, tuloksena 0-0. Siirryimme tällä tuloksella luokan johtoon, ja lopulta aika riitti luokan voittoon yli sekunnin nopeammalla ajalla. Kerrankin olin tyytyväinen ensimmäiseen rataan, Chaina oli heti alussa pohkeen edessä ja paikat löytyivät hyvin. Uusinnassa se oli täysillä mukana, ja sillä oli selvästi todella hauskaa.



110cm verryttelin samoin tavoin, ja poni oli hyvä. Kuitenkin hieman ennen radalle siirtymistä huomasin sillä olevan pissahätä, mutta se ei halunnut millään pissata minun ollessa selässä vaikka kuinka yritin. Radalle sain hyvän rytmin, mutta olimme hieman juuressa ensimmäisellä ja se tippui takajaloista kun hyppy ei venynyt tarpeeksi. Kakkosen paikka oli parempi, sekin kolahti mutta pysyi ylhäällä. Kolmonen oli ihan ok, ja siitä oli sama linja kuin edellisessä luokassa mutta toisin päin neloselle. Nyt olin päättänyt mennä sen viidellä, mutta laukka oli hieman hidasta, jolloin minun oli pakko ratsastaa vielä kuudes askel joka oli juuressa. Vitoselle tuli hyvä hyppy, mutta siinä Chaina ei vain nostanut etujalkojaan tarpeeksi ja puomi tuli alas. Välissä olisi pitänyt ottaa yksi pidäte lisää niin emme olisi olleet niin lähellä seuraavaa, mutta se sujui puhtaasti. Siinä kohtaa laukka rupesi pyörimään paremmin ja kaksi viimeistä sujuivat hyvällä laukalla, sarjalle lähdimme hieman kaukaa mutta poni venyi hyvin. Tuloksena siis 8vp, meidän huonoin tulos tähän saakka.



Chaina oli selvästi hieman väsynyt jälkimmäisessä luokassa, ja luultavasti myös pissahätä häiritsi sitä hieman sillä trailerissa se pissasi matkalla kotiin. Kuuma keli, ja viime aikojen normaalia usemmat hypyt vaikuttivat siihen että suurin puhti oli poissa. Ensi viikon poni saakin olla hyppylomalla ettei into lopu. Olen kuitenkin päivään tyytyväinen, tämä verryttely tyyli sopii hevoselle ja ensimmäinen luokka oli hyvä. Myötälaukkaa oli paljon aiempaa enemmän, toisella radalla ristilaukkaa oli selvästi enemmän kuin ensimmäisessä mikä johtui juuri tästä väsymyksestä. Hevonen oli kuitenkin hieno ja tsemppasi hyvin, lisää vain treeniä niin saadaan kulkemaan entistä paremmin.


perjantai 19. elokuuta 2016

Ei niin vakavaa jumppasarjaa

Viimeisessä estevalmennuksessa oli poikkeuksellisesti sijainen Petran ollessa kipeänä, ja välillä onkin ihan hyvä saada uutta näkökulmaa oman valmentajan lisäksi. Tehtävänä oli jumppalinja, mikä on hyvää vaihtelua kisakaudelle ratojen hyppäämisen lisäksi. Jumppa pysyi pienenä ja keskityimme alkuun ratsastajaan.

Aloitimme kuitenkin ympyrällä tulemaan pientä kavalettipystyä, tarkoituksena oli pitää rytmi mahdollisimman tasaisena ja löytää paikka hyvin. Oikeaan kierrokseen se oli helpompaa Chainalle, laukka pysyi koko ajan myötänä ja paikka löytyi kohtuun helposti. Vasemmassa kierroksessa ympyrän ei meinannut pysyä ympyränä ja myös ristilaukkoja tuli hetkittäin, tosin nyt sain korjatua ne nopeasti ja saimme myös ympyöitä tehtyä ilman niitä. Lisäksi huomasin hyvin kuinka paljon enemmän rytmi vaihteli vasemmassa suunnassa, jouduin useammin ratsastamaan hieman eteen tai pidättämään jotta sain paikasta hyvän kun oikeaan paikka löytyi helpommin samasta rytmistä ilman muutoksia. 

Kaikki kuvat Nea Levonius


Jumpan tulimme ensimmäisellä kerralla täysin normaalisti, välit eivät olleet kovin pitkiä jolloin Chainaa sai tukea välissä jotta välit eivät jääneet ahtaaksi. Ensimmäisellä kerralla puomille tullessa tamma oli hieman ihmeissään, mutta kavaletin päällä ymmärsi jo tehtävän idean. Toisella kerralla jumpalle tullessa piti ratsastaa yhdellä kädellä toisen ollessa selän takana, mikä etukäteen hieman hirvitti kuskia kun ei ole hetkeen tottunut mitään ihmeellisempää selässä tehtävän. Näin sitä vain huomaa että ikää tulee lisää kun tälläiset tehtävät hirvittävät alkuun vaikka nuorempana siinä ei olisi ollut mitään ihmeellistä. Chainalle ei tässä ollut mitään ihmeellistä ja jumppa sujui aivan yhtä hyvin kuin edellisellä kerralla. 



Tähän lisäsimme vielä seuraavalla kerralla ristikkäisen jalustimen poisoton jalasta, mikä ei enää hirvittänyt sillä näin tapahtuu radalla useamminkin. Tällä kertaa käsi ei meinannut kyllä pysyä yhtä hyvin selän takana, sillä tunsin kuinka Chaina valui ulospäin linjalla jolloin käsi meinasi tulla automaattisesti korjaamaan liikettä. Viimeisellä kerralla alun sai tulla normaalisti, mutta ennen viimeistä okseria piti sulkea silmänsä ja hypätä se, sekä viimeinen kahden askeleen päässä oleva kavaletti silmät kiinni. Vielä okserin hyppääminen silmät kiinni tuntui helpolta, mutta kaksi askelta sen jälkeen puomille tuntuivat paljon normaalia pidemmiltä kun ei nähnyt edessä olevaa. Tämä näkyy hyvin myös videolta, okserin jälkeen jää automaattisesti kevyeempään istuntaan jotta pääsee helpommin mukaan puomille. 



Loppuun tulimme vielä jumpan hieman nostettuna täysin normaalisti jonka jälkeen tuli loivalla kiemuralla kaksi pystyä joiden väliin tuli voltti. Jumppa sujui hyvin, mutta pystylle kääntyessä Chaina rupesi hieman pomppimaan, paikka oli hyvä mutta voltille kääntyessä se protestoi selvästi pidätteitä heiluttelemalla päätä. Ensimmäisellä kerralla en tehnyt asialle mitään vaan olin vain kevyessä istunnassa, jolloin se pääsi entistä enemmän heilumaan. Heti kun istuin alas ja vaadin pidätteen kunnolla läpi, ei ponillakaan ollut mitään vastustelemista asiasta. Tulimme saman kaarteen vielä toisesta suunnasta, nyt protestointia ei ollut niin paljoa kuin edellisellä kerralla mutta tulimme vielä voltin uudetaan jotta sain johtavalla ohjasotteella painetta pois suusta jolloin Chaina hyväksyi kääntämisen paremmin.


Chainalla on selvästi lähtenyt alun "kaikki käy ilman kyseenalaistamista" vaihe, toki vieläkin se on äärimmäisen hyvätapainen ja suorittaa hyvin, mutta nyt se saattaa hetkittäin kysyä onko pakko. Itseni onkin nyt tärkeä osata heti vaatia asia kuten sen haluan, jotta tästä ei koidu myöhemmin ongelmia. Onneksi olemme nyt jatkuvasti valmentajan silmän alla, jolloin pystymme ongelmien tullessa heti kiinnittämään huomiota niin tilanteen ei pitäisi mennä yhtä pahaksi kuin mitä se on ollut aiempien hevosten kanssa.