perjantai 16. syyskuuta 2016

Iloa täynnä kuin ilmapallot- estevalmennus torstailta

Torstaina oli jälleen estevalmennus, viimeistä kertaa luultavasti ulkona tänä vuonna. Pohdin vielä aluksi osallistumista viikonlopun kisoja ajatellen, mutta Chainan ollessa hieman kevyemmällä puolet viikosta totesin valmennuksen tekevän meille ihan hyvää. Ja kyllähän se tekikin, nyt taas tietää mihin pitää kisoissa kiinnittää huomiota. Nyt kisakauden rauhoittuessa huomio on siirtynyt treeneissä jumppaamiseen ja hevosen notkistamiseen, mikä on todella hyvä asia sillä ne ovat Chainan heikkoudet.

Verryttelyssä Chaina oli hieman "villi", se pelkäsi milloin mitäkin ja pomppi tavallista enemmän tehden vaihtoja vain koska oli hauskaa. Annoin sen pitää hauskaa vaatien kuitenkin sitä menemästä suuntan jonne halusin, näin sen into säilyy paremmin ja se pysyy pohkeen edessä varmemmin. Tasaisella en anna sille tähän mahdollisuutta, mutta hypätessä pidän siitä että hevonen on menossa ja sillä on kivaa, erityisesti kun Chainan kanssa ei tarvitse kuitenkaan pelätä sitä etteikö se pysyisi käsissä. 




Aloitimme hyppäämisen ympyrällä, tehtävä jota olen aiemminkin sanonut inhoavani. Kerta kerralta kuitenkin se tuntuu helpommalta kun Chainan kanssa siinä ei ole niin suuria ongelmia, ja uskoni että tehtävästä voi selvitä kasvaa kerta kerralta. Avoimella sivulla oli kolme estettä yhden askeleen väleillä, puomit välissä ja ennen ensimmäistä estettä auttamassa tehtävää. Chaina ei ollut ehkä aivan parhaiten avuilla ensimmäisillä kerroilla ja kerkesikin vaihdella kaarteessa useampaan kertaan laukkaa, tosin vain siksi kun sillä oli nyt niin kivaa. Paikka puomille ei aina onnistunut täysin keskittyessäni itse jo esteeseen, mutta ponin ollessa nopea jaloistaan saatiin rytmistä aina kiinni hypyssä. Alussa huomasi myös kuinka jännittynyt itse olin tehtävästä, mutta muutaman ympyrän jälkeen se onneksi helpotti kun huomasin etten välttämättä kuolekkaan tehtävästä ja pääsimme joka kerta myös pois ympyrältä. Voi kuinka ihanaa olisi jos mielen osaisi hallita heti alusta alkaen..




Heti kun sain askeleen puomille ei selässä tarvinnut keskittyä kuin siihen että hevonen hoitaa hyppäämisen. Se oli oikeastaan tehtävän tarkoituskin, olla liikaa auttamatta hevosta jotta se joutuu itse katsomaan jalkojaan ja jumppaamaan koko kroppaansa. Muutaman kerran Chainalta tuli pudotuksia johtuen siitä ettei se ollut tarpeeksi notkea taipumaan tai nostamaan jalkojaan, sekä kiirehti hieman ensimmäiselle jolloin vauhtia tehtävään oli aavistuksen liikaa.  

Seuraava jumppa tehtävä oli kolmoissarja, maapuomin jälkeen kaksi askelta-pysty-yksi askel-okseri-kaksi askelta-okseri. Maapuomin jälkeen askeleet olivat pitäen kaksi, jonka jälkeen välit olivat normaalit. Keskimmäisell okserilla Chaina tuntui joka kerta hieman varovaiselta hypyssä sillä hieman katsoi esteen takana olevia maapuomeja jotka pitivät huolen että linja pysyi suorana, jonka seurauksena paikka viimeiselle okserille oli jalalla tuettava ja ajateltava eteen. Suoran jälkeen kaarteessa piti huolehtia että laukka pysyi myötänä, usein tuli turhia vaihtoja, mutta sain ne onneksi nopeasti korjattua. Yhdistimme tähän lopuksi vielä suoran neljän askeleen linjan, jossa huomasin heti mikä on varmasti suurin haaste hallissa. Kaarteessa laukka rupesi kuolemaan ja tulimme liian pienesti sisään jolloin normaali väli jäi pitkäksi ja Chaina joutui venymään kaukaa. 


Aivan liian kaukaa lähdetty, mutta tästä näkee kuinka hyvin poni venyy tarvittaessa

Chainan kanssa tärkeintä on se että laukka pysyy tarpeeksi yllä, sillä erityisesti kaarteissa se rupeaa helposti hidastamaan ja itse teen samaa, jolloin linjat ovat pitkiä normaaleilla metri määrillä. Etenkin nyt kun ensimmäinen este oli pieni, ei Chaina mitenkään pyrkinyt sitä kohden ja hyppy ei vienyt eteen. Uudella yrittämällä laukan ollessa normaali ei välissä ollut mitään ongelmaa. Viimeisenä tulimme vielä sarjan ja linjan uudestaan korotettuna, ja Chaina joutui jo hieman hyppäämään etenkin sarjan viimeisellä. Linjalla olevan okserin se hyppäsi todella hienosti, näitä hyppyjä kun saisi aina, niin rennon ja helponoloinen hyppy oli. 

Petra sanoikin että Chainallahan ei hypätessä ole oikeastaan muuta heikkoutta kuin jumppasarjat. Toki paljon kehitettävää on esimerkiksi laukoissa, mutta todellisuudessa sillä ei radalla usein ole paljoakaan ongelmia sillä se on varovainen eikä ota puomeja paljoakaan ja lähtee sekä läheltä että kaukaa. Tätä varten jumppasarjat ovatkin meille hyviä tehtäviä, niissä sen on pakko lähteä hyppyyn tietystä paikasta ja se vahvistaa sitä. Tämän huomaa selkäänkin hyvin, jumpan päässä olevat okserit ovat aina paljon vaikeampia itselle selkään sillä se helposti lähtee niihin paljon etupainoisempana jolloin omalla asennolla on vielä normaalia suurempi merkitys. Viimeisenä tultu linja tuntui puolestaan todella helpolta sillä laukkaa oli jo valmiiksi ja ponnistus lähti rennompana kun Chainan ei samalla tavalla tarvinnut pohtia sitä kuin jumppasarjalla. Jumpat ovat siis meille kummallekin hyvää treeniä, niissä oman asentoni on pakko olla hyvä jotta puomit pysyvät ylhäällä ja Chaina oppii hyppäämään vähemmän etupainoisena kun jumpat pakottavat sen myös ylöspäin. Petra totesikin meidän menon olevan täyttä iloa kuin ilmapallot, ja mielummin näin. Tärkeintähän on että kumpikin nauttii hyppäämisestä.


2 kommenttia:

  1. Kiva, jos teillä meni ihan hyvin! Meno näyttää kyllä tosi kivalle videolla! :)

    www.ystavanihevonen.blogspot.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla ja kiitoksia:) Hyvää syksyä ja onnistuneita ratsastuksia sinulle!

      Poista