tiistai 6. joulukuuta 2016

Unelmien hevoseni

Chainan elämään ei vielä kuulu mitään kerrottavaa sillä sairasloma jatkuu vielä tämän viikon, joten ehkä ensi viikolla siitä sitten kuulumisia. Nyt kuitenkin pohdintaa siitä minkälainen olisi unelmien hevoseni jos kaikki olisi mahdollista. Chainaa en tällä hetkellä kyllä siihen vaihtaisi, niin unelma tämä tamma on mutta ehkä sitten myöhemmin voisi olla tämän aika jos rahat siihen ikinä riittäisivät...

Ulkonäöllisesti jos lähdemme liikkeelle, tulisi hevosen olla sopusuhtainen. Ei liian iso, mutta ei kuitenkaan aivan pieni. Tärkeintä on kevyehkö rakenne jolloin tälläinen tappijalkakin pystyy hevosella ratsastamaan. Sopiva korkeus voisi olla siinä reilun 165cm tietämillä, mutta kuten hyvin olen huomannut ei se paljoa vaikuta jos hevonen on isompi jos rakenne ja ratsastettavuus ovat hyvät. Pidän hevosista jotka ovat kohtuullisen kompakteja, sillä ne ovat usein myös ketteriä ja näin myös radalla kääntyminen on helpompaa, tosin tässäkin on nähty että myös pitkärunkoinen Chaina voi olla yllättävän ketterä. Unelmien hevoseni väri olisi varmaan mahdollisimman lähellä Vivania, punaruunnikko on aina kaunis, mutta pikku hiljaa silmä on alkanut tottua myös kimoihin. Tosin puhtaana pidon kannalta ruunnikko olisi ihana. Ystävälliset silmät ja tuuhea otsatukka, niillä pystyy vielää hurmaamaan kaikki. Otsassa tähti tai muu pieni merkki, nämä ovat mieleeni.






Luonteeltaan hevonen olisi rohkea ja utelias, näiden avulla kaikki tekeminen on huomattavasti helpompaa. Hevonen luottaisi ihmiseen ja kuuntelisi tätä, mutta pientä pilkettä silmäkulmassa voisi aina olla. Karsinassa hevonen olisi seurallinen ja pitäisi rapsutuksista sekä haluaisi osallistua kaikkeen, näin side hevoseen syntyy myös helpommin. Yleisesti hevonen olisi miellyttämisen haluinen, mutta kuitenkin oma tahtoa saisi olla kunhan peruskäytös olisi hyvä.

Ratsastaessa hevonen olisi eteenpäin pyrkivä ja eloisa. Liike etenisi sekä ylös että eteen ja olisi letkeän elastista. Muoto hevoselle löytyisi luontaisesti ja oikein liikkuminen olisi sille helppoa. Ravissa olisi potentiaalia, mutta mitään gp-ratsu ei tosiaan tarvitsisi olla. Laukka olisi suuri ja ilmava, mutta kuitenkin täysin ratsastettavissa, Hypätessä hevonen pyrkisi kohti edettä niin että sitä voisi hieman enemmän pitää kuin ratsastaa eteen, mutta ei kuitenkaan olisi liian vahva jotta meno lähtisi lapasesta. Varovainen estehevosen pitää olla, mutta tätä tärkeämpää on rehellisyys ja mielummin tulee yksi puomi kuin stoppi. Hevonen olisi rutinoitunut isompien ratojen hyppääjä jotta se voisi opettaa minua isommalle tasolle.




Ja tietenkin hevonen olisi tamma, jotta elämä ei olisi liian helppoa. Varsin lähellä unelmien hevosta on Chainan ja Vivanin risteytys. Vivanilla oli hieman enemmän imua ja voimaa laukassa, mutta toisaalta se oli liian vahva mitä Chaina taas ei ole. Chaina ei samalla tavalla syty laukassa ja lähde etenemään yhtä paljon, mutta kuten tällä kaudella on nähty hyvin sekin on riittänyt. Koko Vivanilla oli pienempi mikä on minulle sopivampi vaikka selästä Chaina ei ole ikinä tuntunut liian isolta. Vivan oli helpompi edestä, mutta Chaina on paljon paremmin ratsastettavissa hypätessä ja muutenkin äärimmäisen nöyrä. Vivan oli vielä seurallisempi ja halusi koko ajan huomiota mistä pidän, mutta nyt sairasloman aikana Chainaltakin on alkanut löytyä tälläistä luonnetta. Toisin sanoen unelmien hevoseni olisi Chaina pienillä parannuksilla, hieman kompaktimpi ja säpäkämpi säilyttäen kuitenkin saman hyvän ratsastettavuuden. Hyvällä tuurilla joskus tulevaisuudessa tälläinen voisi olla mahdollista valitsemalla Chainalle oikeanlainen ori ja toivoa varsaa näillä ominaisuuksilla. Kuka sen tietää...




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti