tiistai 16. toukokuuta 2017

Hyvän mielen hyppyjä

Viime viikolla oli vuorossa jälleen estevalmennus ,hieman vaihtelevassa säässä. Kannoimme esteet kentälle poikaystävän kanssa välillä lumisateessa, välillä auringossa. Ei voi kun olla onnellinen tilanteesta missä olen, valmentaja järjesti uudesn ajan keskellä päivää kun en normaaleihin valmennuksiin päässyt, ja poikaystävä tuli vapaapäivänään tallille kuvaamaan minua, ei voi valittaa. Kannoin kentälle hieman leveämmän vesimaton jota en ole aiemmin hypännyt ja tekikin itselle hyvää tulla sitä ihan noin henkiseltä kantilta. Chaina oli kentälle tullessaan täysin järkyttynyt matosta eikä voinut kävelläkkään sen lähellä, saati sitten mennä ravissa tai laukassa ohi, mutta hypätessä se ei tammaa haitannut. Chainan kanssa muutenkin erikoiseteet tuottavat jännitystä kun niitä ei hyppää, mutta kun askellaji on laukka ja estettä pääsee lähestymään suoraan Chaina unohtaa pelkonsa.




Aloitimme hyppäämisen lyhyen sivun keskellä olevalla pystyllä ympyrällä, tarkoituksena vain tulla rennosti hypäten. Videolta puuttuu noin puolet hypyistä nyt, sillä kokeilussa oli uusi kamera ja poikaystävä otti samalla kuvia jolloin video katkesi aina välissä, mutta pitkästä aikaa sen puoleen kuvia valmennuksesta. Tämän takia monet videoita ovat hieman pätkittäisiä ja esteitä puuttu välistä kun video muuten pysähtyisi joka hyppyyn mikä tekee katsomisesta epämukavamman. Kuten videolta näkee hyvin, Chaina on herkkä vaihtamaan laukkaa. Heti kun otan vasemmassa (eli helpommassa) kierroksessa ulko-ohjan tuntumaa voimakkaammin laukka vaihtuu kun pohje ei ole tukemassa tarpeeksi.



Kaikki hypyt oikeastaan sujuivat hyvin ja Chaina oli hyvin etenemässä. Ensimmäinen hyppy vesiesteelle lähti hieman kaksivaiheisesti ja hitaasti, jonka jälkeen kumpikin rentouduimme esteen suhteen (kuski taisi muutenkin olla se joka sitä enemmän jännitti ensimmäisellä kerralla...). Muutaman kerran tein hieman tyhmän lähestymisvirheen ja lähdimme liian aikaisin tai otin yhden askeleen lisää, mutta Chaina oli koko ajan todella kiva. Loppuun tulimme kahta okseria tämän takia vielä useamman kerran kahdeksikkona sillä en saanut paikkaa sopivaksi. Hyppyjä ei todellisuudessa tarvinnut ottaa kuitenkaan montaa sillä kun hevonen on näin hyvän tuntuinen ja menossa, en näe järkeä ottaa ylimääräisiä hyppyjä kisakaudella. Näin Chainan innostus pysyy yllä kun sitä ei hypytetä liikaa, mutta itse saan kuitenkin rutiinia kun otamme muutaman hypyn.



Se mikä ulkona hyppäämisetä tekee sen kanssa hallia helpomman on sen lisääntynyt oma eteneminen. Tällöin pystyn ratsastamaan koko ajan paremmin kohti tuntumaa kun se pysyy itse koko ajan pohkeen edessä. Sen seurauksena se pysyy rennomapana ja myös laukat vaihtuvat paremmin, vaikka ristilaukkaa vielä hieman onkin. Tunne kuitenkin selkään on todella hyvä, ja uskonkin että ristilaukat vähenevät huomattavasti vielä tästä kun pääsemme useamman kerran ulos hyppäämään.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti