maanantai 11. syyskuuta 2017

Jumppaamalla lisää terävyyttä takaosaan

Sunnuntaina vuorossa oli estetunti, ja tekikin hyvää päästä hyppäämään Mikon kurssin jälkeen taas viikon tauon jälkeen. Teemana oli takaosan terävyys pienillä innareilla johon yhdistimme kaksi suhteutettua linjaa. Aloitimme kuitenkin pelkillä innareilla jossa hevosta ei saanut auttaa liikaa. Näin Chainan piti itse löytää tasapainonsa ja olla tarpeeksi terävä takaosastaan jotta kerkesi nousta seuraavaan hyppyyn eikä voinut laskeutua liian nopeasti. Tämä myös vaati sitä että etuosa oli tarpeeksi nopea, ja Chaina itse keräsi jalkansa ilman että lähdin nostamaan sitä.




Ensimmäinen kerta oli ihan hyvä, mutta sen jälkeen pakka hieman levisi käsiin. Muka ratsastin selässä mutta todellisuudessa Chaina oli täysin pohkeen takana, ja jäimme joko kauas josta lähetin sen turhaan hyppyyn, tai vaihtoehtoisesti Chaina itse otti ylimääräisen askeleen kun matkustin vain selässä. Muutaman epäonnistumisen jälkeen muistin kuitenkin herätä selässä ja vaatia Chainan pohkeen ja ohjan jälkeen, jolloin täysin älyttömät ponnistukset loppuivat. Tämä helpotti myös ratsastamista kun hevonen jälleen kuunteli eikä tehnyt omiaan.

Jumppiin yhdistimme kaarevalla uralla olevat pystyn ja okserin kuudella askeleella, sekä kuuden askeleen suoran linjan. Vasemmassa kierroksessa kaareva linja onnistui oikeastaan joka kerta hyvin, ja tämä onkin meille helpompi suunta. Hypätessä jälleen huomasi Chainan rentouden hyvin, sillä välit tulivat helposti enkä joutunut puskemaan väleissä liikaa eteen, ja etenkin lopputunnista lopussa sai jo odottaa. Oikean kierroksen kaarre oli haastavampi, tai ei itse linja vaan hyppy. Linja tuli todella helposti, mutta itse hyppy painui joka kerta oikealle. Suoralle linjalla pääsimme kuitenkin hyvin mistä olen tyytyväinen, sillä lyhyt lähestyminen oikeassa kierroksessa on minulle vaikeaa, mutta nyt muistin pitää laukan jo kaareessa jolloin estettä pystyi odottamaan hyvin. Lisäksi oli hyvä huomata että Chaina ei jälleen katsonut mitään, mutta mielummin kotona nyt hypätään joka kerta niin että esteiden alla on jotakin jotta tilanne pysyy tulevaisuudessakin yhtä hyvänä.





Vaikka ristilaukkoja oli toki, oli niiden määrä jälleen vähäisempi kuin viimeksi maneesissa hypätessämme, ja suunta on selvästi oikea. Tämä näkyi erityisesti suoran linjan jälkeen, kun Chaina joka kerta korjasin itsensä myötälaukkaan mikä on olut meille todella iso haaste. Myös iso ero aiempaan nähden on se, että nyt laukka oli kunnossa myös maneesissa enkä lähtenyt ottamaan laukkaa turhaa pois. Tämä onkin äärimmäisen tärkeää, sillä hyppääminen on näin paljon helpompaa ja voin odottaa estettä sen sijaan että joudun ratsastamaan sitä kohti. Nyt taas tuntuu siltä, miltä tuntui alkukaudesta. Kuten Petra sanoi heti ensimmäisen radan jälkeen, nyt meno on helppoa kun tietää mitä tekee ja haluaa. Tällä hän tarkoitti sitä, että minulla oli selkeä käsitys siitä mitkä askeleet esteiden väleihin tuli ja vaadin ne loppuun asti. Etenkin viime vuonna oli paljon hetkiä kisoissa jolloin en ollut varma mitä haluan väliin, ja kuten tietää, ei sillä usein saada sujuvia linjoja kun en tiedä mitä haluan. Nyt tiedän mitä selässä pitää tehdä jotta Chaina tuntuu hyvältä, ja nyt se on myös onnistunut. Tätä tunnetta lähdemmekin tavoittelemaan loppukaudesta, ja olen itse luottavaisin mielin nyt. Tilanne on nyt paljon parempi kuin aiemmin, sillä Chaina on kehittynyt valtavasti ja pysyy tasapainossa paremmin isommassa laukassa, vaikka tehtävää vielä on. Vaikka haasteita on ollut, olemme selvinneet niistä yhdessä ja tämä kasvattaa luottamusta omiin taitoihin sekä siihen että ongelmista voi selvitä.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti