lauantai 28. huhtikuuta 2018

Ensimmäiset hypyt ulkona

Torstaina pääsimme hyppäämään ensimmäistä kertaa tänä vuonna kentällä. Kuten viime vuonnakin, Chaina oli innoissaan mutta malttaa kuitenkin odottaa hyvin. Aloitimme helpolla yksittäisellä pystyllä jossa keskityimme siihen, että hevonen pysyy myös esteen jälkeen suorana ja avuilla eikä kääntyisi liian nopeasti. Tämä onnistui hyvin, Chaina malttoi odottaa hyvin ja paikat löytyivät hyvin. Esteen jälkeen se myös jatkoi hyvin suorana eikä yrittänyt kääntyä liian aikaisin vasemmalle. Itse pyrin keskittymään erityisesti omaan asentooni, sillä viime viikon videoita katsoessa huomasin jälleen kuinka lähden hieman liikaa istunnallani eteen hypyssä jolloin paino siirtyy lavoille. Tämä mainasi kuitenkin aiheuttaa sen, että ylävartalostani tuli liian nopea ja syöksyvä josta Petra onneksi heti huomautti.





Yksittäiseen pystyyn lisäsimme linjan, jossa väliin tuli aina kolme askelta. Välit olivat hieman ahtaita, ja Chaina imi hyvin eteen joten välissä minun tuli keskittyä todella siihen että olen tarpeeksi pystyssä väleissä jotta mahdumme niihin. Haastavin paikka meille oli kuitenkin esteiden jälkeinen lyhyt sivu, jota Chaina pelkää lähes joka kerta jonka takia se haluaa puskea sieltä pois. Kun tähän ei anna mahdollisuutta, Chaina tekee tuolla ylimääräisiä loikkia jotka vaikeuttavat esimerkiksi seuraavalle esteelle lähestymistä.

Ulkona minulle aina yksi vaikeimmista asioista on varjot. Tämä on ehkä vielä hieman korostunut viime vuodesta jolloin Chaina katsoi niitä hetken aikaa, jonka vuoksi kiinnitän niihin ehkä vielä enemmän huomiota. Nyt onkin hyvä, että pääsemme harjoittelemaan näitä heti eikä Chaina kiinnittänyt niihin edes mitään huomiota. Ensimmäisellä kerralla lähdin tykittämään vielä aivan turhaan esteelle, ja nyppäsin ylimääräisen askeleen kun sekosin varjosta esteen edessä. Tämä aiheutti myös sen, että tulin sitä seuraavan linja yhdellä liian vähällä askeleella ja kontrolli katosi.




Tässä välissä nostimme esteitä, ja en tiedostaakseni ainakaan muuttanut omassa ratsastuksessani mitään. Chaina tuntui kuitenkin yhtäkkiä täysin erilaista ja lähti vetämään ilman että kuunteli pidätteitä. Puomin ansiosta hypyt onnistuivat okserille edes jotenkin, mutta kertaakaan en saanut tammaa odottamaan sillä se tappeli niin paljon kättä vastaan. Kuitenkin tämän hypyn jälkeen Chaina jälleen kuunteli, ja malttoi myös odottaa hyvin. Nyt en enää mennyt sekaisin varjosta esteen edessä, ja väliin saimme myös yhden askeleen enemmän verrattuna edelliseen kertaan. Vaikka hakemista hypyissä vielä olikin, olen varsin tyytyväinen ensimmäiseen ulkona hyppäämiseen talvitauon jälkeen.


keskiviikko 25. huhtikuuta 2018

Estehevosen kouluratsastus

On selvä että Chaina on estehevonen. Tämä näkyy jo sen rakenteesta, tavasta liikkua ja erityisesti siitä kuinka sitä on ratsastettu. Se kuinka estehevosta tulisi ratsastaa ja mitä sitä vaatia tasaiselta vaihtelee paljon, ja nämä ovatkin omia mielipiteitä siitä mitä haluan hevoseltani tasaisella. En usko että Chaina tulee ikinä starttaamaan vaativia koululuokkia, jos koululuokkia ollenkaan, mutta mitä enemmän hevonen osaa sitä mukavampi sillä on mielestäni ratsastaa. Kaikista tärkeintä on kuitenkin se, että hevonen kulkee avuilla rehellisesti ja tekee töitä mielellään. Kaikki kuvat huhtikuun alun kouluvalmennuksesta kun meillä ei vielä sopivaa koulusatulaa ollut.

Kaikki kuvat Nea Levonius




Chainan kanssa keskittyminen ja haaste onkin siinä että sen saisi kulkemaan suorana ohjan ja pohkeen välissä. Tämä tarkoittaa sitä, että se kantaisi itsensä edestä ja pitää päänsä suorana, ja polkisi takaa allensa niin ettei heittäisi takapäätänsä sisään tai ulos ollen pohkeen edessä ja kevyt kädelle. Kuulostaa helpolta, mutta todellisuudessa näiden asioiden onnistuessa lähes mikä tahansa tuntuu mahdolliselta sille meidän tasolla.

Se, että annan Chainan liikkua hieman pidemmässä muodossa johtuu paljolti siitä että tämä muoto on meille mukavuusalueella ja tässä hevonen pysyy rentona. Kouluvalmennuksissa vaadin hevoselta toki enemmän jolloin muoto on ajoittain korkeammalla, mutta vielä lyhyitä aikoja jotta hevonen ei väsähdä ja lihakset kipeydy kun siltä vaaditaan liikaa. Tämän vuoksi se välillä myös kulkee hieman luotiviivan takana, vaikka toki tätä pyrin välttämään. Kun tähtäimessä ei ole vaativat koululuokat voin joustaa hieman tästä muodosta jossa noissa luokissa liikuaan, ja työskennellä rennolla hevosella ja vaatia siltä enemmän muilta osa-alueilta.





Erilaiset notkistavat tehtävät kuten väistöt, avot ja sulut eri tavoin ovat todella hyödyllisiä tehtäviä. Näin saan tuntumaa etu- ja takajalkoihin ja opin hallitsemaan niiden liikkumista. Chainalle erilaiset väistättävät tehtävät ovat todella helppoja, haaste niissä on usein siinä että tamma liioittelee liikaa jolloin poikitus on liian kovaa, avot ja sulut muuttuvat helposti väistöiksi ja väistöissä takapää johtaa liikettä. Mitä paremmin hevonen on tasaisella avuilla ja mitä pienemmistä avuista se toimii, sitä helpommaksi myös hyppääminen muuttuu.

Huomaan myös itse kuinka tärkeätä on, että kouluratsastukseen kiinnittää kunnolla huomiota, sillä heti kun kouluvalmennukset jäävät useammalta viikolta peräkkäin pois muuttuu meno helposti "sinne päin" menoksi, enkä tule vaatineeksi hevoselta yhtä paljon. Viime kuukausi on ollut siitä haastava meille että en ole päässyt käyttämään myöskään koulusatulaa sen ollessa epäsopiva, minkä huomaan vaikuttaneen ryhtiin ja istunaan vaikka estesatulamme onkin hyvä. Tämä näkyy huonompana ryhtinä ja liikkuvampana jalkana, vaikka toki nämä asiat näkyvät myös koulusatulassa mutta selvästi vähemmän. Nyt kun koulusatula on taas kunnossa, saa kouluratsastuksesta vielä niin paljon enemmän irti.





sunnuntai 22. huhtikuuta 2018

Satulakaupoilla Hipposportissa, satularakkautta omistajalle

Perjantaina vuorossa oli minulle kauan odotettu päivä kun pääsimme Chainan kanssa Hipposportiin satulakaupoille. Estesatulan odotin olevan hyvä Chainalle, sillä se liikkuu ja hyppää sen kanssa mielellään, mutta koulusatula oli meille huono ja se painoi lapoja ja säkää taaempaa. Kyseinen satula onkin palvellut meitä varsin pitkään, se on aikoinaan hankittu Vivanille mutta sopinut sen jälkeen myös Battrolle ja vielä kaksi vuotta sitten Chainalle. Nyt kuitenkin kun tamma on saanut lisää lihasta ja muuttanut muotoaan siitä mitä se oli Suomeen tullessaan on satula muuttunut epäsopivaksi.




Iso säkä ja paljon lapatilaa, siinä Chainan vaatimukset satulalle 

Estesatula olikin sopiva, Aten mukaan aivan täydellinen. Tämä olikin todella ihana kuulla, sillä rakastan meidän estesatulaa istua enkä olisi missään nimessä halunnut luopua siitä. Satulan alle ei tarvitse laittaa mitään, mutta hypätessä pidän geelin käytöstä sillä pehmentää hypyn alastuloa. Koulusatula olikin huonompi, muokkauksella sitä olisi voinut parantaa mutta päätimme vaihtaa satulan sillä tiedän että kohta se olisi taas puristanut jostain. Lisäksi koulusatula on ollut koko 17,5 ja liian iso  minulle joten olikin ihana sovittaa itselleni paremman kokoisia satuloita. Kuten Atte totesi, Chainan vanha satula oli malliltaan hieman "vanha" sille, sillä uudemmissa satuloissa leikataan lavoille juuri enemmän tilaa.

Lähdimme katsomaan Chainan selkään sopivia satuloita, ja toiveena oli käytetty satula sillä koulusatulamme on kuitenkin "kakkossatulamme" vaikka sillä mennään enemmän. Tärkeintä on että satula sopii hevoselle, mutta sen pitää olla myös ratsastajalle sopiva. Löysimme kolme sopivaa satulaa jotka näyttivät istuvan hyvin hevoselle, ja lähdimme niiden kanssa maneesiin. Yksi satuloista oli ruskea, mutta päätin silti kokeilla sitä sillä mustana vastaavia satuloita oli vain uutena, ja sillä olisi ollut hintaa 1500enemmän, joka ei ollut aivan sen arvoista.

Parempaa kuvaa Helenistä en muistanut ottaa, mutta tästä näkee jo kuinka isot polvituet satulassa on 


Ylempänä uusi satula, alempana vanha. Tässä näkee hyvin kuinka paljon enemmän tilaa uusi satula antaa lavoille ja on aivan eri muotoinen ylhäällä
Ensimmäisenä kokeilinkin tätä satulaa, mallina Prestigen Helen. Pidin satulasta siitä kuinka lähelle siinä pääsi hevosta, ja satula oli muutenkin aivan ihana istua. Kuitenkin siinä häiritsi minua isot ulkonevat polvituet, ja mietinkin tulisivatko ne hiertämään minua myöhemmin sillä nyt ne tuntuivat ottavan aina välillä kiinni liikaa. Toisena satulana oli Prestigen D1 x-zero, josta pidin todella paljon. Ensimmäinen tunne oli, että satulassa jäi korkeammalle kuin edellisessä mutta muutaman kierroksen jälkeen tähän tottui jonka jälkeen kaikki satulassa tuntui helpolta. Viimeisenä kokeilussa oli Passierin GG extra, joka oli kyllä hyvä, mutta tuntui Prestigien jälkeen todella kovalta. Chainalle kaikki satulat sopivat yhtä hyvin, se liikkui niissä hyvin mielellään joten päätöksen pystyi tekemään oman tuntuman pohjalta.

En itse tuossa kohtaa tiennyt satuloiden hintoja, ja päädyin satulaan numero kaksi. Siinä kohtaa selvisi että tämä oli tietysti sovitetuista satuloista kallein. Minulla on jokin ihmeellinen taito onnistua aina valitsemaan kallein vaikken edes tietäisi hintoja, aivan kuten nyt. Tuon mallin etuna on juuri se, että siinä on leikattu erikseen lavoille tilaa, jonka takia se varmasti onkin Chainalle niin hyvä. Ainoa harmitus tässä satulasa olikin sen hinta, sillä käytettynäkään satula ei ollut halpa, tai edes sinnepäin. Toiveissa onkin nyt, että satula kestää seuraavat kymmenen vuotta, aivan kuten vanha Top Dressage. Menin heti lauantaina tuolla satulalla, ja en voi muuta kuin sanoa että olen täysin rakastunut tuohon satulaan!






perjantai 20. huhtikuuta 2018

"Älä anna sen maata lavoilla" Torstain estevalmennus

Torstaina vuorossa oli hyppäämistä, ja odotin innolla miltä Chaina tuntuisi nyt kun osteopaatti käsitteli sen. Aloitimme pienellä pystyllä, ja oikeastaan tamma oli varsin erilaisen tuntuinen kuin viime aikoina. Se imi aivan yhtä hyvin esteelle, mutta tuntui ettei se ole pohkeen edessä vaikkakin lähti pohkeesta täysin eteen. Useamman hypyn jälkeen tasainen tuntuma löytyi jälleen, jonka jälkeen Chaina olikin todella kiva ratsastaa. Olen useampaan otteeseen todennut, mutta joululoman jälkeen hyppääminen on tuntunut joka kerta todella kivalta ja helpolta vaikka haasteita onkin. Tuntuu, että olemme vihdoin samalla sivulla ja voimme luottaa toisiimme; uskallan tehdä ratkaisuja ja Chaina puolestaan toimii niiden mukaan eikä kyseenalaista niitä. Yksi tärkeimmistä asioista on kuitenkin se, että sopiva rytmi tuntuu löytyneen ja aiemman eteenratsastuksen sijaan voin odottaa ja ottaa jopa pidätteitä linjoissa sen sijaan että joudun "jahtaamaan" seuraavaa estettä.






Chainan kanssa isoimpia haasteita on ollut aina se että se meinaa helposti maata hieman lavoillaan. Erityisesti silloin kun se on väsähtänyt asia korostuu, mutta myös tavallisissa hypyissä tämä on nähtävissä usein. Minun tulee keskittyä siihen että en makaa kaulalla liian aikaisin hyppyyn lähdössä, sillä tämä tuo vain lisäpainoa lavoille. Minun tulee lisäksi kiinnittää huomio siihen että laukka suuntautuisi hieman enemmän ylöspäin jotta painopiste olisi koko ajan ylempänä, jolloin lavoilla makaaminen vähenisi jo sitä kautta. Se mikä hyppäämisessä oli nyt positiivista, oli ristilaukkojen vähäisyys. Vaikka niitä tuli toki muutamissa väleissä ja etenkin tiukempi kaarre vasempaan on ollut meille haastava, oli laukka paljon paremmin tasapainossa tällä kertaa.

Pidempi rata sujui hyvin, isoin haaste meille oli juuri edellä mainitsemani tiukempi kaarre vesimatolle. Olen huomannut saman haasteen muutamissa viime kisoissa, jonka takia olikin hyvä päästä harjoittelemaan sitä. Haaste on siinä, että kaarteen ollessa tiukempi kokoan laukkaa hieman, ja kaarteen jälkeen hellitän, jolloin Chaina lähtee itse lisäämään tempoa innostumalla ja vaihtaa laukan takaa ristille. Este tulee kuitenkin kaarteesta nopeasti eteen, jolloin muutaman askeleen aikana laukkaa ei saa enää korjattua jolloin hyppy lähtee ristilaukasta usein ilman hyvää paikkaa. Muuten rata tuntui hyvältä, rytmi säilyi läpi radan ja Chaina teki kaiken kuten pyysin.




Viimeisen radan pätkän tulimme hieman isompana,  jonka lisäksi tulimme haastavan kaarteen jotta saisin ideaa kuinka ratsastaa sitä. Ensimmäisellä kerralla tulin suhteutetulle linjalle turhan pienesti sisään jonka takia jouduin ratsastamaan hieman eteen linjalla, ja välissä olevat askeleet olivat turhan kiireisiä. Chaina jännittyy aina hieman tästä, ja tämä kostautuikin välissä ristilaukalla vaikka itse hyppy okserille olikin ihan hyvä. Toisella kerralla paikka ei vieläkään ollut aivan hyvä, mutta väli oli parempi vaikka se jäi vieläkin hieman ahtaaksi. Lopuksi tulimme vielä kaarteen vedelle, ja nyt keskityin siihen että laukka eteni läpi kaarteen, ja paikka tuntuikin löytyvän helposti. Kaareva linja tuli ristilaukalla, mutta tähän oli hyvä lopettaa sillä itse vaikein asia onnistui hyvin.



keskiviikko 18. huhtikuuta 2018

Ei aivan käsikirjoituksen mukaan

Parasta keväässä on mielestäni se, kun lumet sulavat ja kentälle pääsee ratsastamaan. Maanantaina kenttä oli aivan huippu kunnossa, ja tästähän piti ottaa ilo irti. Edellisellä viikolla pääsi jo ratsastamaan kentällä, ja maneesikauden jälkeen on aina ihana päästä ulos ja saada vielä enemmän tilaa ympärilleen. Itse en voi valittaa maneesistamme, sillä sielläkin on tilaa varsin hyvin mutta kentällä tilaa on vielä enemmän ja ulkona on vain niin ihana päästä ratsastamaan.

Kuten otsikosta voi päätellä, ei ratsastus sujunut täysin ongelmitta. Käytän Chainalla säännöllisesti apuohjia, mutta menen myös ilman sillä tarkoituksena ja tavoitteena olisi pärjätä ilman niitä. Esimerkiksi kouluvalmennuksissa käytän niitä kuitenkin, sillä ne auttavat Chainaa löytämään tasapainonsa paremmin ja muulloin harjoittelemme tasapainon löytymistä ilman näitä. Myös martingaalit ovat toimineet omatoimisessa ratsastuksessa hyvin, sillä ne estävät pään täydellisen heittelyn jolloin emme kirjaimellisesti lyö päitämme yhteen...





Maanantaina keskityin lähinnä tunnustelemaan hevosta osteopatian jäljiltä. Mielenkiintoista oli, että hierontaan verrattuna eroa ratsastuksessa ei niin huomannut. Chaina tuntui täysin omalta itseltään, liikkui mielellään mutta mitään eroa tavalliseen en tuntenut, kun taas hieronnan jälkeen selkään tuntee kuinka paikat ovat auki. Haluan antaa kuitenkin osteopaatille vielä toisen mahdollisuuden, ja onkin mielenkiintoista myös nähdä vaikuttaako käsittely hyppäämiseen.

Pitkästä aikaa sain videota tasaiselta ratsastuksesta, tosin hyvin lyhyen ajan. Jätin videolle kaiken, vaikka mieli olisikin tehnyt leikelle tiettyjä kohtia pois. Tämä on kuitenkin totuus miltä menomme näyttää joskus kun yhteinen sävel katoaa hetkeksi. Toissa kesänä näitä hetkiä oli hyvinkin paljon ja olin lähinnä jo epätoivoinen, mutta pikku hiljaa ne ovat lähteneet vähenemään. Kaudet tulevat myös ajoittain, ja nyt tammalla on selvästi taas testauksessa onko ilman apuohjia pakko työskennellä. Positiivista toisaalta aiempaan oli se, että pääsemme näistä hetkistä aiempaa nopeammin ohi ja itselläni on jo käsitys siitä mitä näissä tilanteissa pitää tehdä. Chaina on noina hetkinä kaikkein vaikeimmillaan, siihen ei saa mitään tuntumaa edestä ja sen selkä on täysin jännittynyt. Noissa tilanteissa se pitää vain ratsastaa nopeasti eteen, aivan kuten monissa ongelmatilanteissa hevosen kanssa pitää toimia.


Chainan kanssa haasteena minulla onkin, että minun pitää opetella reagoimaan näihin tilanteisiin nopeammin. Usein ne tuntuu askelta tai kahta aiemmin, jolloin tamma lähtee jännittymään ja ratkaisu eteen ratsastuksesta pitäisi tehdä tällä hetkellä. Aina näitä hetkiä ei kuitenkaan pysty ennakoimaan, jolloin minun tulisi vain heti ratsastaa eteen unohtaen tekeillä oleva tehtävä jotta vastustelutila saadaan pois. Omassa ratsastuksessani minun tulisi lyhentää ohjia reilusti jotta käteni olisi tasaisempi ja Chaina ei kulkisi näin pitkänä. Nyt vielä tähän vaikuttaa lisänä se, että keskityin lähinnä pitämään huolen siitä että laukka ja ravi rullaisivat rennosti eteen ilman muuta vaatimista. Haluaisin Chainan kuitenkin kulkevan lyhyempänä ja ylempänä, ja tämä ei onnistu pitkällä ohjalla jossa se annan sille täyden mahdollisuuden olla tuolla. Ylempää muotoa tärkeämpänä näen kuitenkin rennon hevosen, jota Chaina on useimmiten. Ilman rentoututta ratsastamisesta tulee huomattavasti vaikeampaa ja siitä katoaa ilo.





perjantai 13. huhtikuuta 2018

Osteopaatin käsittelyssä

Perjantaina Chainalla oli vuorossa jotakin uutta, osteopaatti Tiinaa Katajan käsittely. Chainaahan on hierottu kuukausittain, ja mitään isompaa ei ole ikinä löytynyt, perinteinen jumi on vasemmassa lavassa sekä satunnaisesti jotakin muuta pientä. Jumit ovat aina auenneet hyvin, ja kuukauden väli on todettu sopivaksi. Nyt päätin kuitenkin kokeilla jotakin uutta muiden positiivisen palautteen perusteella, ja onkin mielenkiintoista nähdä huomaanko tällä eroa tammassa. Hierontaan Chaina reagoi aina todella hyvin, ja on todella hyvä sen jälkeen aina. Harmikseni en päässyt itse mitenkään paikalle ollessani iltavuorossa, mutta äitini oli tallilla kuuntelemassa kaikki neuvot ja palautteet jotta itse saan parhaan mahdollisen tiedon hoidon kulusta.





Olin lähettänyt Chainasta videoita sekä kertonut sen heikkoudet jotta niihin olisi helpoin puuttua. Chainanhan heikkoutena on hypätessä se että se askeleen laskeutumisen jälkeen vaihtaa laukan ristille takaa, jonka se saattaa jo korjata muutamassa askeleessa. Tasaisella Chaina ei puolestaan vaihda ristilaukalle, vaan vaihtaa puhtaasti jos se haluaa tehdä vaihdon. Videon katsomisen jälkeen Tiinalla olikin jo epäilys siitä mikä Chainassa voisi olla isoin ongelma, ja tunnustellessa tämä osui oikeaan.

Tiinan mukaan Chainan tulisi hypätä edestä pyöreämmin, sillä nyt se laskeutuessaan jännittää kaulaansa jolloin hyppy töksähtää hieman alastullessa ja ylälapa menee jumiin. Chaina jännittää nimenomaan kaulaansa vain vasemmalta puolelta, jolloin ristilaukka korostuu oikeassa kierroksessa ja hyppy painuu oikealle kun Chainan vasenpuoli on jännittyneempi. Aiheen ajankohtaisuus korostui vielä hyvin, sillä juuri tiistaina hyppäämisen jälkeen puhuimme Petran kanssa siitä kuika Chainan tulisi hypätä edestä hieman pyöreämmin, aivan kuten se tiistaina tekikin. Usein hypyt ovat hieman kiireisiä jolloin hyppy ei ole tarpeeksi pyöreä edestä vaikka takaa onkin. Chainan säkä oli tästä johtuen mennyt hieman vinoon, ja satuloiden kanssa tuleekin olla todella tarkka että niissä on ekstra paljon säkätilaa sillä ne ottavat helposti kiinni satulaan. Nyt kun kaulan jumi saatiin auki, aukesi myös lapa sitä kautta ja säkä jälleen suoristui.

Tiina oli epäillyt, aivan kuten monet muutkin ja välillä myös itse, että Chaina olisi takaa myös jumissa. Näin ei kuitenkaan ollut, ja tammasta ei löytynyt mitään sanomista takaa. Myös selkä oli täysin kunnossa, enkä voi olla tilanteeseen kuin tyytyväinen. Parastahan oli se, että vaikka jumeja löytyi Chainasta, ne eivät olleet ollenkaan pahimmasta päästä ja kaikki aukesivat myös täysin, eikä niitä ollut montaa. Seuraavan kerran Tiina suosittelikin vasta toukokuun loppuun jotta nähtäisiin onko tammassa tapahtunut muutoksia. Käsittelyn aikana tammassa oli kuulemma näkynyt hyvin erilaisia tuntemuksia: milloin Chaina ihmetteli, milloin nautti ja milloin koitti välttää tilannetta kun jumeja avattiin.