tiistai 10. huhtikuuta 2018

Arki rullaa omalla painollaan

Pitkästä aikaa näin ihan tavallisia arjen kuulumisia, sillä arkeahan tämä elämä pääsääntöisesti on. Omalta osalta elämä sujuu varsin mallikkaasti vaikka kesän suunnitelmat menivätkin hieman uusiksi tässä muutama viikko sitten. Opiskeluihini kuuluu pakollinen harjoittelu jonka alunperin halusin suorittaa kesällä, mutta tajusin olevani hieman myöhään liikkeellä jolloin epäilin jo joutuvani hautaamaan nämä suunnitelmat. Minulla kuitenkin kävi todella hyvä tuuri, ja sain hakemani harjoittelupaikan jossa aloitan alle kahden viikon päästä. Työ vaikuttaa todella kiinnostavalta ja odotankin sitä aivan innoissani, mutta työn saaminen toki sai suunnitelmat muuttumaan.

Kännykän kuvia tällä kertaa



Kesälomaahan minulla ei tämän takia tänä vuonna ole, sillä harjoittelu on kolme kuukautta, jonka jälkeen on tarkoitus jatkaa joko siellä, taikka palata nykyiseen työhöni. Haasteita puolestaan tässä aiheutti se, että harjoittelun palkka on varsin pieni ja jouduinkin hyvin tarkkaan pohtimaan mitä teen kesällä vakituisen työni kanssa. Sain kuitenkin sumplittua asiat kuntoon, ja nyt toukokuun puolesta välistä jään ensiki "kesälomalle" nykyisestä työstäni jonka perään olen koko kesän opintovapaalla. Vaikka rahallinen puoli onkin tiukalla kesän ajan, tarkoittaa tämä sitä että ensimmäistä kertaa elämässäni minulla on "vapaat" illat ja viikonloput! Voin siis vihdoin valita esimerkiksi kisoja sen mukaan minne haluaisin, en minne pääsisin töistä. Alkuun tässä on toki varmasti itselleni oppimista kun en pääse päivisin tallille kuten usein vapaapäivinäni teen, mutta nautin tästä mahdollisuudesta niin paljon. Opiskeluni sujuvat muutenkin hyvin, kesän jälkeen minulla jää ensivuodeksi vain yksi kurssi ja gradu, joten kyllä se valmistuminen sieltä lähenee pikku hiljaa.

Chainalle puolestaan kuuluu hyvää, ja nautimme molemmat varmasti yhtä paljon kevään tulosta. Sunnuntaina kävimme kevään ensimmäisellä maastoreissulla, ja pieniä mörköjä ja peruutteluja lukuunottamatta retki sujui hyvin. Toki toiveissa olisi, että meidän ei usein tarvitsisi peruuttaa useita kymmeniä metrejä vain jotta pääsisimme siihen suuntaan mihin minä haluan, mutta eiköhän tämäkin muutu kun maastoon pääsee useammin. Tänään vuorossa oli puolestaan hyppäämistä jumppasarjan muodossa, ja kuvaan puuttuessa voin vain mainita että tamma oli aivan super! Sarjan keskimmäisten oksereiden noustessa hypyn laatu vain parani, ja lopussa Chainalta tuli niin hienoja ja pyöreitä hyppyjä ettei hetkeen ole tullutkaan.

Apuvalmentaja Nala työssään, tosin maneesissa lentävät linnut usein kiinnostavat enemmän..

Kisakalenteri puolestaan näyttää hieman huonolta, sillä vapaina viikonloppuina ei ole oikein sopivia kisoja joten kisoja joudutaan nyt odottamaan hetki. Hieman pohtimista aiheuttaa jälleen kerran Chainan nirsoilu, sillä juuri kun se rupesi syömään väkirehunsa kunnolla se jälleen kyllästyi niihin. Olen jättänyt jo kaiken ylimääräisen ruuasta pois, alkuun kaiken turvotettavan sillä se oli se osa ruuasta mikä jäi kuppiin kauran ja myslin kadotessa kokonaan. Nyt kun väkirehuna on lähes pelkkää kauraa ja mysliä, ei kaura enää kelpaakkaan Chainalle...Sen sijaan tamman suurin herkku on löytynyt, banaani. Kun Chaina pelkästään haistaa banaanin se menee aivan sekaisin, se on ainoa ruoka jota se ahmii ja tunkee itseään karsinan kaltereisen välistä tavoitellessaan banaania.

Päivän tehtävä

Ja lopuksi hieman banaania

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti