torstai 14. kesäkuuta 2018

Nurmitreeniä Hyvinkäällä

Tiistaina pääsimme Chainan kanssa ensimmäistä kertaa hyppäämään nurmelle, ja tämä olikin hyvää treeniä sekä itselle sekä hevoselle. Usein nurmella on kisoja satunnaisesti, mutta jostain nämä ovat jääneet sattumalta meiltä ohi. Chaina on varmasti hypännyt Saksassa nurmella paljon, mutta tästä on aikaa jo hetki mikä näkyi hevosessa, ja itsellä oli taas vuosien jälkeen tunnustelemista erilaisessa pohjassa.

Jännittävää oli jo Chainasta tulla kentälle, ja käynti oli kaikkea muuta kuin rentoa. Normaalisti jännitys menee kierroksen aikana ohi, mutta nyt näin ei käynyt. Erityisesti yksi nurkka missä oli puomeja telineellä oli aivan liikaa tammalle. Käynnissä se ei mennyt kymmentä metriä lähemmäksi, jonka jälkeen se yritti pomppia ylös ja sivulle nurkkaa pakoon. Laukassa välillä paikalle tuli puolestaan äkkipysähdyksiä tai yllättäviä suunnanmuutoksia, mutta Chaina selvisi hengissä.





Hyppäämisen aloitimme aivan pienellä pystyllä, ja ensimmäisestä hypystä lähtien selkään tunsi kuinka hevonen oli yhtä pitkää letkua, etupää meni oikealle ja vasemmalle vuoron perään ja takapää meni eri tahdissa samoin tavoin. Olikin hyvä että esteet olivat pieniä ja sain keskityttyä siihen miten pohja pitää ja mihin suuntaan hevonen menee. Oikeassa kierroksessa tilanne oli vielä paljon pahempi ja esteen jälkeen Chaina poikitti joka suuntaan eikä ollut kunnolla millään avuilla. Videolta näkee hyvin, kuinka toisella kerralla lisätessämme linjaan toisen esteen Chaina ei halunnut kääntyä esteen jälkeen vasemmalle, sillä kyseisessä nurkassa olivat pelottavat puomit. Se puski ja tappeli vastaan jotta ei joutuisi siihen suuntaan, jonka jälkeen se onneksi hyväksyi tilanteen ja nurkan jälkeen jälleen rentoutui.

Seuraava kerta oli puolestaan vielä haastavampi, sillä Chaina tiesi että esteen jälkeen pitää kääntyä vasemmalle jonka takia se lähti jo ensimmäisen esteen painumaan oikealle jonka takia menimme seuraavasta esteestä ohi. Itse este ei Chainaa jännittänyt, ja toisella yrityksellä pääsimmekin jo yli normaalisti. Mitään esteitähän Chaina ei tuolla katsonut, mutta sen sijaan kaikki muu olikin jännittävää mikä teki omasta ratsastuksesta paljon haastavampaa.



Vasta viimeisellä radalla Chainaan sai oikeastaan sellaisen tunteen että hyppäämisen olisi voinut aloittaa kunnolla. Siksi olikin hyvä että korkeus pidettiin pienenä ja sain opetella ratsastamaan täysin uudenlaisella hevosella. On Chaina joskus aiemminkin ollut hieman matomainen esteille tullessa, mutta tämä oli aivan jotain uudenlaista. Tämä on itselleni haaste, sillä nykyään en oikeastaan muilla hevosilla ratsasta, ja vielä vähemmän hyppää jonka takia oman tyylin muuttaminen nopeasti on haastavaa. Erityisesti kun oma hevonen jota on oppinut ratsastamaan yhdellä tavalla muuttuu hetkessä, pitää hakea uusi tuntuma kuinka saada hyvä lopputulos. Viimeisellä radalla tämä onnistuikin, ja minulla oli tunne että kaikki on jälleen helppoa ja rentoa, hauskaa yhdessä oloa.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti