keskiviikko 31. lokakuuta 2018

Mitä kuuluu

En ole pitkään aikaan päivitellyt ihan vain tavallisia kuulumisia. Itsellä tosin tuntuu että arki on lähes samaa päivästä päivään, eikä sen suurempia muutoksia sen sisällä tapahdu. Arki on tosiaan näin syksyn tullen asettumassa aloilleen, ja arkeen löytymässä rytmi opiskelun, tallin ja töiden välillä. Töiden suhteen tilanteeni on onneksi hyvä, ja sain jatkaa keväällä aloittamassani työssä. Opiskeluiden alettua teen neljäpäiväistä työviikkoa, ja liiasta ajasta ei ole ongelmia.

Tähän asti olen vältellyt parhaani mukaan gradun tekoa, mutta nyt sen teossa on pakko ottaa itseään niskasta kiinni jotta saisin valmistuttua suunnittelemassani aikataulussa. Tämä tarkoittaa sitä että viikonloppuina ja arki-iltoina on pakko keskittyä opiskeluun yhä enemmän jotta saisin edistyttyä kirjoituksen kanssa.






Onneksi tähän helpotuksena on työt joiden työaika on joustava, ja jota pystyn tekemään säännöllisesti myös etänä. Tämän lisäksi arkea auttaa Chainan mitä parhain vuokraaja jotta voin olla hyvällä omalla tunnolla kotona opiskelemassa. Chaina sen sijaan voi todella hyvin, ja on ollut mitä mukavin ratsastaa. Se on liikkunut hyvin ja mielellään, ja tuntuu että kehitystä on tapahtunut pelkästään syksyn aikana paljon.

Haasteena meillä on ollut sopivan kuolaimen löytäminen erityisesti hypätessä, ja loppu kesästä vaihdoimme visioniin. Tämä kuolain on toiminut selvästi paremmin kuin aiempi kolmipala sillä kuolain on rauhallisempi ja liikkuu vähemmän suussa. Ajoittain haluaisin vieläkin pehmeämmän kuolaimen jotta Chaina voisi tukeutua siihen enemmän, ja nyt kokeilussa on ollut puolipehmeä beris. Tämä on ainakin nyt tuntunut hyvältä, tosi kouluvalmennuksessa se ei oikein toiminut. Varmaan ensimmäistä kertaa ikinä tamma jopa painoi ajoittain hieman kädelle. Chaina tuntuu itse tykkäävän kuolaimesta paljon ja se imee sitä hyvin, ja nyt katsotaankin toimiiko kuolain hypätessä. Olisikin mukava jos hyppäämiseen löytyisi pari hyvää kuolainta joita voisi vaihdella sopivin väliajoin tarvittaessa.








perjantai 26. lokakuuta 2018

Maiju Mallatin valmennus; niin hieno hevonen!

Keskiviikkona treenasimme jälleen Maiju Mallatin valmennuksessa, ja Chaina oli niin hieno! Alkuverryttelyssä se ei ollut paras mahdollinen sillä sillä on varsin paljon energiaa eikä se malttanut kuunnella tai odottaa. Tämä näkyikin alkuverryttelyn raviosuudessa jossa se ei malttanut odottaa tai ravata, sekä vastusti tuntumaa. Keskiviikkona oli ensimmäisiä selvästi viileämpiä päiviä, ja tämä vaikutti selvästi hevosiin sillä kaikki olivat varsin pirteitä. Laukassa verryttely sujui tehtävän osalta hyvin, Chaina vaihtoi laukat hyvin ja oli pohkeen edessä, mutta haluaisin sen pyöreämmäksi alkuun.





Itse hyppääminen alkoi pienehköillä kaarteilla, ja yksinkertaisella tehtävällä hevosen sai helposti laukkaamaan kaarteissa molempiin suuntiin. Kun heti alussa tehtävässä oli tiukempia kaarroksia, huomasi jälleen kuinka paljon oikea kaarre on Chainalle. Oikeassa kaarteessa huomaa myös hyvin kuinka paljon kaarre lähtee liikaa ulos ja lähdemme linjan väärälle puolelle. Vasemmassa kierroksessa kaarre puolestaan pysyy paljon paremmin pohkeen ja ohjan välissä, eikä kasva ulos.

Erityisesti alkuun kun esteet ovat pieniä, minun tulee keskittyä siihen että rytmi on hyvä eikä ratsastaa paikkaa niin paljon esteelle. Huomaan usein itse kuinka jo pienillä esteillä rupean katsomaan paikkaa paljon ja otan erityisesti turhia ylimääräisiä askeleita sekä teen rytmistä liian hitaan. Maiju painottikin sitä, että tärkeintä on että laukka rullaa jolloin paikka voi olla hieman kaukana tai lähellä, ja hevosen pitää tehdä työ hypyssä ja olla valmis lähtemään hieman kaukaa tai läheltä. Näin pienillä esteillä läheltä hyppääminen on parempi vaihtoehto, ja ensimmäisellä kerralla toisella radalla lähetinkin Chainan tyhmästi askeleen liian aikasin hyppyyn. Nyt kuitenkin laskeutumiset tulivat keskivertoa paremmin myötälaukassa, vaikka kaarteissa laukka välillä rikkoontuikin.





Rata oli varsin mukava ratsastaa, sopivasti tekemistä mutta ei mitään liian vaikeaa. Ehdottamasti vaikeimmat tehtävät radalla olivat lyhyt lähestyminen sarjalle, sekä Chainan tapauksessa oikeassa kierroksessa lyhyehkö tulo suoralle linjalle oikeassa kierroksessa, ja itselleni yksittäinen kavaletti jolla lopetin usein ratsastamisen. Kavaletin haasteen huomasi siinä, että hevonen piti saada oikean pohkeen ympäri ja itse helposti leikkasin kaarretta turhan paljon sekä askelta ennen kavalettia jätin hevosen yksin tekemään oman päätöksen ratkaisusta. Ensimmäisellä kerralla viimeisellä linjalla tuli myös pudotus, mutta Chaina korjasi virheen hyvin. Maiju kiinnittä todella paljon huomiota käsiin, ja siihen että pidätteet tulevat tasaisesti. Se onkin todella hyvä, sillä rupean todella helposti tekemään käsilläni liikaa, ja Chainan ollessa vielä herkkä suustaan se luonnollisesti ei pidä tästä, kuten ei kukaan muukaan hevonen pidä. Ensimmäisellä kerralla huomasin että vain askelta ennen hyppyä että linja jää ahtaaksi mutta pydin pitämään käden mahdollisimman tasaisena enkä yllättämään hevosta, jolloin tulimme hieman lähelle ja hyppy jäi matalaksi edestä. Se oli kuitenkin positiivista, sillä näin hevonen oppii siihen etten nosta sitä käsillä jokaiseen hyppyyn ja opin itse pitämään pikku hiljaa käden rauhallisempana vaikka mieli tekisikin säätää laukkaa.





Se mikä on tällä kertaa ihana huomata itselle, oli se kuinka helpolta ja mukavalta kaikki taas tuntui. Tällä hetkellä olemme saaneet luottamuksen Chainan kanssa taas takaisin sille tasolle mitä se on ollut, ja hyppääminen on jälleen kivaa meille molemmille. Viimeisellä kokonaisella radalla pystyt olivat jo hieman isompia, mutta ne tuntuivat helpoilta ja varmoilta hypätä. Chainan ehdottamasti yksi hyvistä puolista on se, kuinka mukava ja helppo hyppy sillä on selkään. Esteiden noustessa korostuu laukan rytmin tärkeys, ja kun hevonen on hyvin pohkeen edessä lähtee se hyvin kauempaa tai hieman läheltä hyppyyn. Tämän huomasi erityisesti sarjalle tullessa, sillä vaikka paikka a-osalle ei aina ollut ideaali, teki Chaina juuri sen ratkaisun mitä pyysin, jolloin b-osalla paikka onnistui hyvin. Nyt tuntuukin, että meillä on jälleen aivan uusi draivi hyppäämiseen, ja itselläni on tuhat ja yksi asiaa mihin keskityn aivan eri tavoin selässä jotta saisin hevosen avuille mahdollisimman hyvin sekä helpottaisin sen tekemistä.


lauantai 20. lokakuuta 2018

Mikon valmennus; hevonen rehellisesti avuille sekä jumppaa

Viime viikolla oli jälleen Mikon valmennus, johon nyt pääsin ikävä kyllä vain yhtenä päivänä. Keskityimmekin todella paljon alkuun siihen että hevonen tulisi täysin rehellisesti pohkeen ja ohjan väliin. Tehtävä oli todella hyvä, ja olenkin treenannut sitä useampaan kertaan jo kotona jotta saisin Chainan yhä paremmin avuille nopeammin, ja hyväksymään sen että se on rehellisesti tuntumalla.

Tehtävä oli idealtaan hyvin yksinkertainen, maneesista teimme huomattavasti pienemmän ja alkuperäisestä lyhyestä sivusta tuli tehtävämme pitkä sivu. Tehtävänä oli koota hevosta jokaiseen kulmaan tultaessa ja kulman läpi sekä pitkän sivun keskellä, ja jokaisen kulman jälkeen hevosta piti hieman ratsastaa eteen kuitenkin niin että ravi oli vielä lyhyempää. Haasteen tehtävään aiheutti nimenomaan pieni tila, jolloin jokainen tehtävä tuli todella nopeasti eteen.





Ravissa Chaina on ruvennut tuntumaan jo varsin hyvältä, mutta tämä tehtävä osoitti hyvin sen itselleni että se ei vielä todellisuudessa ole jokaiselta askeleelta ratsastettavaa. Usein tehtävä kestää pidempään, ja vaikka esimerkiksi teen sik-sak väistöjä joissa tehtävä muuttuu usein hyväksyy Chaina tässä tehtävän muutoksen. Nyt tehtävässä huomasi sen, että nopeat siirtymiset aiheuttivat sen että tuntuma ei pysynyt tasaisena sekä erityisesti alkuun monessa eteen ratsastuksessa Chaina nosti laukan sen sijaan että olisi lähtenyt pohkeesta rehellisesti eteen. Onneksi teimme todella pitkän ravi työskentelyn molempiin suuntiin, ja pikku hiljaa Chaina hyväksyi tuntuman ja tuli tasaiseksi ja lähti rehellisesti jalasta eteen.

Laukassa Chainan ratsastettavuus on huomattavasti haastavampi, mikä näkyi nyt myös. Ajoittain Chaina lähti myötäämään ja sain sen ohjalle, mutta haasteena on se että en saa sitä vielä pysymään tasaisena pidempiä pätkiä. Nyt tasaisella saan jo laukan toimimaan paremmin, mutta hypätessä ratsastettavuus on selkeästi haasteellisempi. Osansa tähän vaikuttaa varmasti se, että ennen tätä kesää olen päästänyt tamman aina helpommalla kun olemme menneet hyppäämään jonka takia se vastustelee tuntumaa nyt. Alkuunhan Chaina vastusti tuntumaa myös tasaisella, mutta nyt se hyväksyy jo tuntuman paremmin. Kun rupesin vaatimaan pyöreämpää muotoa myös hypätessä alkuverryttelyssä, vastusti tamma tätä hyvin selkeästi. Nyt ravissa tuntuma alkaa jo löytymään sekä ajoittain pienemmissä pätkissä laukassa, mutta tämä vaatii vielä hyvin paljon harjoitusta.




Hyppäämisen aloitimme pienellä jumpalla lyhyen sivun keskellä niin että ennen kulmaa nostimme laukan. Nyt kun hevonen oli saatu alkuun hyvin avuille, tuntui tiukempi kääntäminen yllättävän helpolta ja hevosen sai tulemaan suorana tehtävään. Varsinainen hyppääminen keskittyi jumppalinjaan, jossa alkuun oli kolme pientä innaria joiden väli oli 3,5m josta 14m okserille ja jälleen 14m kolmelle innarille. Ensimmäisellä kerralla molemmista suunnista Chaina selvästi jännitti okseria sillä maassa oli puomit pitämässä hevosta suorana ja esteen alla vesimatto. Okserin aina hieman noustessa ja leventyessä väli innareilta okserille lyheni hieman ja hevosen piti tulla paremmin takajalkojen päälle.

Okserin noustessa Chaina pudotti sen etujaloilla. Chainan hyviä puolia on että se on varovainen hypätessä, jolloin se korjaa usein virheensä hyvin. Nyt se kuitenkin hämmentävästi pudotti seuraavalla kerralla takajaloille jonka jälkeen vielä seuraavalla kerralla etusilla. Este oli hevosille optisesti vaikea sillä ylimmän ja keskimmäisen puomin välissä oli normaalia enemmän ilmaa jolloin yläpuomi on hevosille vaikeampi hahmottaa. Haluaisin usein auttaa Chainaa näissä tehtävissä ja "nostaa" sen etupäätä, mutta nyt hevosen piti antaa tehtävä ja ennen estettä antaa sille tila nousta itse hyppyyn, sillä tämä kehittää hevosta. Innareiden jälkeeen laukka piti ottaa hieman takaisin jotta väli ei jää ahtaaksi, mutta tämän jälkeen työ oli hevosen tehtävä. En muista että Chaina olisi aiemmin pudottanut noin montaa kertaa putkeen, mutta tehtävä oli todella hyvää harjoitusta hevoselle ja ratsastajalle. Loppuun tulimme vielä pienen kolmeen esteen radan johon oli hyvä lopettaa.





Jumppatehtävä oli itsessään hyvä, sillä pikku hyppyjen jälkeen rytmin piti pysyä tasaisena kuten myös okserin jälkeen. Erityisesti alkuverryttelystä sain kuitenkin todella paljon ideoita omaan ratsastukseeni. Yksinkertainen tehtävä jota on helppo harjoitella kotona vaikka päivittäin, ja tehtävän avulla pääsee hyvin näkemään kuinka hyvin hevonen on rehellisesti avuilla.



sunnuntai 14. lokakuuta 2018

Hevosen motivaation ylläpitäminen

Koen, että jotta hevonen haluaa ja jaksaa työskennellä hyvin, sen pitää haluta tehdä töitä. Chaina on siitä ihana ja helppo hevonen, että se rakastaa työntekoa ja lähtee siihen aina hyvällä asenteella. Tämä on asia jota arvostan todella paljon ja se tekee joka kerta ratsastamisesta hauskaa, jonka takia pyrin tekemään kaikkeni jotta voisin säilyttää tämän asenteen sillä "ikuisesti". Sen takia pyrkinkin kuuntelemaan hevosta mahdollisimman hyvin, ja tunnistamaan ne merkit jotka voivat johtaa siihen että työnteko muuttuisi sille epämiellyttäväksi. 

Tärkeimpänä tässä on itselleni se, että hevonen ei joudu liikkumaan kipeänä. Jos liikkuminen tuntuu epämiellyttävältä ja sattuu, muuttuu se epämukavaksi. Kipumuistia on vaikea pyyhkiä pois jonka takia liikkuminen voi olla vielä pitkään epämukavaa senkin jälkeen kun liikkuminen ei oikeasti enää satu. 





Säännöllisessä liikunnassa pidän tärkeänä sitä, että liikunta pysyy vaihtelevana. Talvella pelkkä maneesissa meno kouluratsastuksen parissa alkaa helposti kyllästyttämään jossakin vaiheessa, ja jos kelit ovat huonot ei maneesista ole helppo poistua muuta kuin kävelemään. Suurin osa ratsastuksesta painottuu kouluratsastukseen, mutta pyrin vaihtelemaan tehtäviä ja vaikeustasoa jotta joka päivä ei mene edellisen toistoksi. Opetellessamme uusia tai vaativampia asioita, harjoittelen asiaa korkeintaan kaksi päivää peräkkäin jonka jälkeen Chaina pääsee tekemään jotakin muuta jotta ei kyllästy tähän. Tällä hetkellä tavoitteena on nostaa Chainan muotoa ylemmäksi ja saada avoimemmaksi, ja asian ollessa uusi ja fyysisesti rankka, pitää treenattavien pätkien olla lyhyempiä jonka jälkeen tamma pääsee jälleen rentoutumaan. Chainasta huomaa hyvin kun sen hermo meinaa mennä, ja toki vastaan tulee hetkiä kun sen pitää kulkea poissa mukavuusalueelta jotta voi kehittyä. Asian sujuessa tamman pitää muistaa antaa hengittää ja nollata ajatuksiaan jotta se jaksaa taas keskittyä ja tsempata itsensä uudestaan tehtävään sitä vaatiessa. Usein vaativamman asian sujuessa lopetan ratsastuksen lyhyempään, sillä uusi tapa liikkua on rankempaa ja haluan että työnteosta jää hevoselle hyvä mieli. Kun sitä ei rasiteta joka kerta "loppuun", pysyy työnteko mukavampana sille. 





Vaativampia asioita voi myös tehdä lyhyitä pätkiä erilaisessa ympäristössä, joka motivoi ainakin Chainaa hyvin. Tehdessämme esimerkiksi erilaisia jumppatehtäviä puomeilla ja kavaleteilla muuttuvat ne hevoselle mukavammaksi ja vaihtelevammaksi. Huomaan itse, että puomien kanssa pystyn itse keskittymään eri tavoin, ja saan niistä myös omaan ratsastukseen paljon lisää ideoita. 

Kunnon kohottamisen kannalta taas esimerkiksi maastoilu on Chainasta huomattavasti hauskempaa kun maneesissa meno. Maastossa voi pyytää sitä kulkemaan pätkittäin avoimessa muodossa, mutta pyrin pitämään maastoilun rentona ja mukavana välipäivän ohjelmana. Pyrin vaativampien päivien jälkeen antamaan tammalle helpompia päiviä ja pitämään huolen siitä että se saa levätä treenien välissä jotta jaksaa taas keskittyä työntekoon ja tehdä työnsä hyvin silloin kun sitä siltä vaaditaan. Tärkeintä on kuitenkin se, että tuntee oman hevosensa jotta pystyy sen mukaan tekemään liikunnasta sellaista että se sopii juuri sille hevoselle. 




tiistai 9. lokakuuta 2018

Hallikauden aloitus

Kotikisojen jälkeen oli Chainan kanssa tarkoitus katsoa miten yhteistyö toimii kisoissa kodin ulkopuolella, ja sopivaksi kohteeksi valikoitui Stable Novan ykköstason kisat. Luokkana oli jälleen 100cm kuten kotikisoissa jotta vain pääsisin näkemään kuinka hevonen toimii. Verryttely oli hieman ahdas, ja kun välistä oli jäänyt ratsukoita jäivät hyppymme pelkästään pystyyn. Tämä ei onneksi niin paljon haitannut sillä tiesin luokan olevan pieni, ja pystyt Chaina hyppäsi hyvin jolloin radalle pystyi lähtemään hyvin mielin.

Kuvat viime vuodelta Hyvinkään kisoista




Rata oli itsessään kiva, sopivasti tekemistä mutta ei mitään kovinkaan vaikeaa. Hallikaudelle siirryttäessä huomaa aina kuinka nopeasti tehtävät tulevat toisensa eteen. Tämän huomasi nytkin hyvin, ja kun ensimmäisellä linjalla otin turhan pidätteen en saanut korjattua rytmiä koko radan aikana. Kuten kotikisoissa, keskityin nytkin lähinnä siihen että tulen suorana ja hyvin esteelle ja saan Chainan tasapainoon kaarteissa.

Heti ensimmäisellä linjalla nappasin ylimääräisen askeleen väliin sillä etukäteen ajattelin ratsastavani välin seitsemällä askeleella. Oikealle kaartaminen on kuitenkin minulle ja Chainalle vaikeaa, ja ensimmäiseltä esteeltä laskeutuessa keskityin korjaamaan laukkaa ja tuomaan meidät keskelle jonka takia otin laukkaa hieman turhaa pois. Kaarteessa keskityin jälleen tasapainottamaan Chainaa liikaa ja unohdin ratsastaa eteen, jonka seurauksena tulimme myös seuraavalla linjalle hyvin hitaasti ja väliin tuli yksi ylimääräinen askel. Seuraavalla linjalla laukka jälleen rullasi paremmin eteen, ja väliin ei tullut ylimääräisiä askeleita. Viimeiset kaksi estettä sujuivat myös hyvin ja pääsimme uusintaan.





Olin jo etukäteen päättänyt etten tee uusinnassa liian tiukkoja teitä, ja tavoitteena oli päästä maaliin hyvällä mielellä. Teinkin pitkät tiet, ja tuloksena oli hitaahko 0-rata. Omaan ratsastukseeni en ollut niinkään tyytyväinen sillä minun olisi pitänyt ratsastaa paremmassa rytmissä läpi radan. Chaina puolestaan teki kaiken kuten pyysin, ja tämä oli kuitenkin kisatauon jälkeen kaikista tärkeintä. Oman itseni takia mieli olisi tehnyt hypätä toinen luokka vielä jotta olisin voinut ratsastaa paremmin, mutta hevonen ansaitsi palkinnoksi päästä kotiin hyvän suorituksen jälkeen.

Tällä tasolla hidas tempo ei vielä aiheuta ongelmia, mutta jos haluan päästä nostamaan tasoa minun on ratsastettava paremmassa temmossa jotta hyppääminen on hevoselle reilua. Nyt hitaammassa temmossa pystyn korjaamaan Chainan tasapainoa paremmin ja se korjaa myös itse laukkoja, jonka takia tempo jää helposti hitaaksi. Tiedostan kuitenkin itse, että emme pysty ikinä kehittämään isompaa laukkaa jos en treenaa sitä jonka takia onkin tärkeää että saisin saman tasapainon myös isompaan laukkaan, ja pystyisin korjaamaan virheitä myös tässä. Tarkoituksena ei ole, että ratsastus muuttuisi yhtään sen kiireellisemmäksi, vaan saada laukka aktiivisemmaksi ja paremmin polkevaksi jolloin rytmi paranee ja hyppääminen muuttuu hevoselle helpommaksi.


torstai 4. lokakuuta 2018

Kotikisoista selvitty

Sunnuntaina uskaltauduimme hyvin pitkän tauon jälkeen kotikisoihin. Tauko on tehnyt hyvää, ja treeneissä yhteinen sävel tuntuu jälleen löytyneen, ja nyt oli hyvä nähdä ensiksi kotona kuinka se toimisi radalla. Menimme vain yhden luokan, sillä nyt tärkeintä oli että kisoissa oli kivaa ja kun ensimmäisellä radalla Chaina teki kaiken mitä pyysin ei ollut tarvetta lähteä hyppäämään toista rataa.

Verryttelyssä Chaina oli todella kiva ratsastaa, rento ja imi hyvin esteille. Vaikka kotikisat eivät itsessään ole jännittävä tilanne, on kisatilanne silti aina kisatilanne. Nyt tähän vielä vaikutti tauko, sekä se että muutamat edelliset kisat ovat olleet varsinainen riman alitus. Mitä pidempi aika edellisistä kisoista on, huomaan että sitä enemmän luon niistä itselleni paineita. Tämä on tyhmää, mutta ei niin helposti poistettavissa. Tiedän jo nyt, että seuraavat kisat ovat taas itselleni helpommat ja rentous löytyy helpommin. Toisaalta, kun muistelin kuinka paljon jännitin esimerkiksi kaksi vuotta sitten kisoissa, on tilanne tällä hetkellä huomattavasti parempi. Siinä missä aiemmin menin kisoissa  lukkotilaan enkä saanut tehtyä selässä mitään jonka jälkeen tein kaiken yhdessä askeleessa, muistan nyt jo ratsastaa ja hengittää radalla enemmän kuin mitä aiemmin.

Kaikki kuvat Nea Levonius







Nyt isoin haaste radalla oli se, että olin koko ajan hieman mukavuudenhaluinen ja ratsastin koko radan hieman alitemmossa paremmin alla olevalla hevosella. Toisaalta tämä oli hyvä, sillä nyt Chainalla oli perusradan läpi paremmin paino takajaloilla mikä näkyi siinä että koko rata sujui uusintaan asti myötälaukassa. Huomaan että hypätessä lähden ylävartalolla vielä aivan liian ajoissa hyppyyn mikä tekee Chainan hyppäämisestä paljon vaikeampaa sillä se ylimääräistä painoa lavoille jolloin hypystä tulee etupainoisempi.

Perusradalla isoin haaste oli jo aiemmin mainitsemani alitempo. Jokaiselle linjalle otin yhden ylimääräisen askeleen, mitä ei hetkeen ole tapahtunut. Toisaalta hyvänä puolena tässä oli se, että paino pysyo perusradalla paremmin takaosan päällä ja tamma oli rento, minkä seurauksena koko rata sujui myötälaukassa. Uusinnassa puolestaan lisäsin hieman tempoa ja kaarteet olivat hieman tiukempia, jonka seurauksena ristilaukkaa tuli selvästi enemmän kun loin Chainaan painetta. Tuloksena hieman kiireisestä uusinnasta oli yksi puomi. Pitkän tauon jälkeen 0-4 tulos oli hyvä vaikka oma ratsastukseni ei niinkään. Chaina teki kaiken kuten pyysin, ja tähän olikin hyvä lopettaa.