Lotta

Olen 28-vuotias nainen Espoosta. Olen vuoteen 2019 asti opiskellut, ja kesällä 2019 sain suoritettua viimeiset kurssini, ja virallinen valmistuminen yliopistosta, yleis ja aikauiskasvatustieteen laitokselta tulee olemaan syksyllä 2019. Opiskelu yliopistolla kesti kokonaisuudessa kuusi vuotta. Opiskeluiden ohella on säännöllisesti käynyt töissä, ja keväällä 2018 sain harjoittelupaikan kautta ensimmäisen oman alani työpaikan.

Vapaa-aikani menee hevosten lisäksi poikaystävän, Nalan(koiramme), kavereiden ja perheen kanssa touhutessa. Pidän matkustamisesta todella paljon, ja jos hevonen ei veisi näin paljon rahaa olisin varmasti usemman kerran vuodessa matkoilla. Viime vuosien aikana olen kuitenkin päässyt myös matkustamaan paljon, ja parhaita kohteita ovat olleet muun muassa Australia ja Mauritius.

Ratsastuksen olen aloittanut Tapiolan Ratsastuskoululla, josa kävin tunneilla kaksi kertaa viikossa viiden vuoden ajan. Opin tuolta ajalta paljon, ja sain paljon kokemusta erilaisten hevosten ratsastamisesta. Loppuvaiheesa kuitenkin tuntui, että en kehity ratsastuskoulussa tarpeeksi, ja löysin vuokrahevosen ratsastuskoulun tuntien rinnalle keväällä 2007. Tarantanellaa kerkesin vuokraamaan kesän ajan kaksi kertaa viikossa, ja syksyn tullessa kertoja tuli vielä yksi lisää. Joulukuussa 2007 hevonen siirtyikin omistukseemme sattumien kautta, ja niin minusta tuli hevosen omistaja ilman aiempaa suunnitelmaa siitä.

Daisy, ikuinen suosikkiponini
Tara Keravalla aluekisoissa, 100cm
2009 kesäkuussa Tara siirtyi vihremmille laitumille, ja jonka jälkeen ostimme Vivanin, ja se olikin minulla 2013 kesäkuuhun asti. Vivanin kanssa alku oli varsinaista opettelua, sillä se oli aivan erilainen kuin Tara, mutta kovalla työllä hevosesta tuli juuri minulle sopiva. Yhteinen taipaleemme loppui kuitenkin aivan liian aikaisin neljän yhteisen vuoden jälkeen, kun hevoselta löydettiin parantumaton vika. Tämän jälkeen kuvioihin tuli Hollannista Battron kesällä 2013. Battro osottautui paljon hankalammaksi mitä alkuun ajattelimme, mutta yhteinen sävel alkoi kuitenkin löytyä ja hevonen muuttua edukseen. Suruksemme se kuitenkin sairastui nivelrikkoon, joka oli lyhyessä ajassa mennyt niin huonoksi, ettei ollut muuta vaihtoehtoa kuin päästää vihreämmille laitumille joulukuussa 2015.

Battro syksyllä 2013
Vivan kesä 2013
Olin päättänyt Battron poismenon jälkeen, että harrastus saa jäädä tauolle ja suoritan opiskelut alta pois, ennen kuin uutta hevosta lähdetään hankkimaan. Mieli kuitenkin muuttui kun huomasin hetken päästä miltä elämä ilman hevosta tuntuu, ja näin lähdin Saksaan tammikuussa 2016 josta löytyi Chaina. Chaina kotiutui Suomeen helmikuussa 2016, ja nyt yhteinen taival alkoi.

Chainan kanssa kilpailimme vuodesta 2016 vuoden 2018 loppuun asti. Vuoden 2019 kisakauden alkaessa kuitenkin Chainalla löytyi irtopala polvesta, jonka seurauksena sille varattiin aika artroskopiaan, tähysysleikkaukseen. Ikävä kyllä leikkauksessa tuli ilmi muuta, ja Chainan ura ei kestäisi urheiluhevosena oloa. Tämän jälkeen teimme päätöksen astutuksesta, ja kesäkuussa 2019 Chaina astutettiin orilla Van Gogh.

Chaina helmikuu 2016

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti